SAARAN NÄKÖKULMA
''Louis, lavalle vasemmalta!!'' Paul huusi kaiuttimesta. He harjoittelivat showta varten ja Paul oli menettämässä järkensä. ''Sori, Paul!'' Louis huikkasi ja he aloittivat alusta. Liam tuli ensimmäisenä kävellen hitaasti ja istui sohvalle joka oli lavan keskellä. Harry tuli seuraavaksi ja lauloi soolonsa. Sitten tuli Niall, Louis ja viimeiseksi Zayn. Kun he kaikki olivat lavalla yhdessä, näin miten hyvin he sopivat kaikki toisilleen. Tarkoitan, että kaikilla oli omat vahvuutensa, mutta ne kaikki sopivat toisiinsa täydellisesti.
Niall ruokansa kanssa, Liam lusikoineen, Louis ja hulluus, Harryn flirtti ja Zayn&peilit. Ymmärrän miksi miljoonat tytöt ovat hulluina heihin. ''Cause I can love you more than, this.'' Liam lopetti ja minä ja Alice hurrasimme yleisöstä. He eivät tienneet, että olimme katsomassa, joten he yrittivät kunnolla. Mitä nyt Niall putosi sohvalta Harry mukanaan ja Zayn lauloi vahingossa Loun sooloa. ''Herrajumala pojat, tästä tulee kohta katastrofi.'' Paul sanoi kaiuttimesta.
Minä ja Alice lähdimme nopeasti paikalta, etteivät pojat tappaisi meitä. Tänä iltana oli heidän ensimmäinen keikkansa tällä kiertueella ja he näyttivät räjähtävän innostuksesta, jos tajusit. ''Pitäiskö meidän valmistautua?'' Alice ehdotti. Nyökkäsin ja seurasin häntä bäkkärille. Anna on tosi kiva, huoleton ja tykkää pitää hauskaa. Vähän niinkuin Niall ilman jatkuvaa syömistä ja nälkää. Me olimme hyvät ystävät jo nyt.
''ALICE!'' joku huusi käytävän päästä. Hän kääntyi katsomaan taakse ja hymyili maailman isoimman hymyn. ''JASON!! Mitä hittoa sä täällä teet?'' hän avasi kätensä ja Jason syöksyi hänen syliinsä. He kuhertelivat ja sitten 'söivät' toisensa. Noloa. Yskäisin hieman ja Anna vetäytyi ja hymyili minulle.
''Sori! Tässä on Jason, mun sulhaseni. Jason, tässä on Saara, mun assistentti kautta paras kaveri.'' hän kertoi. Hymyilin ja katsoin Jasonia. Jos sanoisin, että hän on kuuma, se olisi loukkaus. Hänen luustonsa oli kuin Kreikan Jumalalla, vartalo kuin roomalaisella sotilaalla ja sellaiset hiukset, mitä halusi vain haroa. Olen niin kateellinen Alicelle, mutta rakastan häntä silti.
''Moi!'' hän ojensi kätensä ja kättelin sitä mielelläni. Hänellä oli todella vahva irlantilaisaksentti, joka teki hänestä vielä haluttavamman. ''Moikka, oon Saara, niinkuin tuleva vaimosi juuri sanoi.'' hymyilin hänelle ja hän hymyili takaisin. OMG, tuo hymy.. niin aaaaahhh.. Pitäisi keksiä oma sana juuri hänelle. HerkullinenIhanaUpeaKuuma, jep se käy hyvin.
''VASTAA KYSYMYKSEENI, MOFO!'' Alice huusi hänelle leikkisästi. ''Ekaksi, mihin kysymykseen? Kaksi, mitä olen sanonut, ettet saa kutsua ihmisiä Mofoksi?'' hän väläytti virneen morsiammelleen ja tämä löi häntä rintaan leikillään. ''Ekaksi, mä saan kutsua ihmisiä just mikskä mä haluan, mofo niinkuin sä, ei tuu estämään mua siinä.'' Jason rypisti otsaansa Alicelle ja Alice hymyili kieron hymyn. ''Kaksi, mun kysymys oli että mitä hittoa sä teet täällä ja lopuksi, MIKSI SULLA EI OLE SUN UUSIA KENKIÄ? Ostin ne sulle, mutta sä oot liian cool pitämään uusia kenkiäsi.'' Alice sanoi tummalla äänellä, selvästi yritti imitoida Jasonia.
''Ekaksi, tulin asioille ja halusin sano moi ja tokaksi, en tykkää niistä kengistä! Ne sattuvat jaloissani! Vaikka haluat, että pukeudun kuin Louis Tomlinson, en jaksa käyttää sandaaleita kaikkialla!'' Jason huusi takaisin. Katsoin hänen kenkiään, rähjäiset mustat Converset. Rakastan rähjäisiä ja suttuisia kenkiä; minulla on yhdet nyt jalassa. Nekin olivat Converset, valkoiset vain.
''Eivät ne ole sandaalit! Ne ovat TOMIT!'' Alice tönäisi Jasonia, mutta Jason veti hänet halaukseen. Alice torjui hänet ja otti kädestäni kun lähdimme kävelemään pukuhuoneita päin. ''SUOSITTELEN, ETTET PÄÄSTÄ HÄNTÄ TERÄVIEN ESINEIDEN LÄHELLE!'' Jason huusi minulle ja naurahdin. Hän oli hauska ja HerkullinenIhanaUpeaKuuma. Mainitsinko, että saatan jo rakastaa häntä?
''Hän niin käy hermoilleni välillä!'' Alice heittäytyi sohvalle pukuhuoneeseen saavuttuamme. Kaikki oli jo laitettu valmiiksi, meikit ja vaatteet. ''Ei haittaisi, jos mä olisin sä. Hän on niin komea!'' sanoin komea-sanan korkealta ja kovaa. Hän nauroi. ''Hänen pitää olla, hän on miesmalli.'' hän hymyili ja katsoi minua. ''Uskon.'' naurahdin.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
''Jessus Harry, voisitko pysyä edes hetken paikoillasi?'' Alice huusi Harrylle kun hän juoksi ympäri pukuhuonetta hauskuuttaakseen meitä. Olimme jo meikanneet muut pojat, vain hän oli jäljellä. ''Saara? Voidaanko vaihtaa pari sanaa?'' Louis otti ranteestani ja käänsi minut katsomaan häntä. Hänen silmistään huokui huolta ja paniikkia.
''Joo tottakai.'' sanoin kun hän raahasi minua käytävää pitkin jonkinlaiseen toimistoon. Hän hengitti raskaasti ja hänen kätensä tärisivät. ''Mikä on?''
''Öö.. umm.. tota.. Mä...'' hän änkytti. Nostin hänen leukaansa katsomaan minua. Katsoin häntä 'wtf'-ilmeellä. Louis ei ikinä änkyttänyt. ''Cindy on tuolla. Hän haluaa nähdä mut, mutta en.. Hän satutti mua, Saara, emmä voi... Voisitko sä puhua hänelle mun puolesta? En halua häiritä poikia ennen esitystä.. Oon pahoillani...''
Hitto.
Helkkari.
God dammit.
''Joo tottakai. Mitä sä haluut että sanon?'' yritin peittää vihan äänessäni. Miten hän voi vaan tulla tänne? ENNEN HEIDÄN EKAA KEIKKAA? Toi on alhaista, ämmä, tosi alhaista.
''Sano, etten halua nähdä häntä enää ja että se on ohi. Ja jos hän tulee mun lähelleni, soitan poliiseille.'' hän ei enää änkyttänyt. Ei se kyllä minua haitannut, hän oli vain peloissaan. ''Okei, missä hän on?'' kysyin ja hän sanoi että pukuhuone 2. Lähdin toimistosta ja yritin hallita vihaani. Olin nähnyt, mitä hän voi aiheuttaa, joten sanon vain nopeasti asiat, jotka täytyy, ja lähden. Toivottavasti mitään pahaa ei tapahdu. Tulin ovelle jossa luki 'Pukuhuone 2'.
Avasin oven ja hän istui sohvalla, teeskennellen viatonta. Hänellä oli huppari ja verkkarit ja hänen naamansa oli punainen, kuin hän olisi itkenyt. Normaalisti olisin kysynyt mikä hätänä, mutta nyt en välitä hittoakaan. Hän voisi kuolla ja minä vain sylkisin hänen haudalleen.
''Moi Cindy. Louis ei halua puhua sulle, joten lähetti mut..'' aloitin rohkeasti. ''Ahaa, sä olet se huora twitteristä? Makaat kaikkien poikien kanssa?'' hän nosti kulmiaan. Rauhoitu, Saara, olet parempi kuin hän. ''Joitakin kuvia poikien kanssa on laitettu twitteriin, mutta en ole huora. Niin kuin olin sanomassa, Louis ei halua nähä sua, joten lähetti mut sanomaan että ei halua nähdä sua enää..''
''Miksi hän ei muka haluaisi puhua mun kanssa?'' Bitch please. ''Koska sä loukkasit Louta joka ajoi hänet satuttamaan häntä. Kuitenkin, hän sanoi, että..''
''En oo loukannu häntä, kerroin totuuden. Hän on ärsyttävä paskiainen.'' pysy rauhallisena, Saara, hengitä syvään.
''Ihan sama. Hän sanoi, että jos tulet hänen lähelleen, hän soittaa..''
''Kenelle? Äidilleen? Eikö hän oikeasti voi taistella omia taisteluitaan? Hän on niin heikko.'' Okei, viimeinen mahdollisuus. Rauhallisesti, Saara, nouse hänen yläpuolelleen.
''Ei, poliisille. Siinä kaikki. Tee palvelus ja pysy kaukana hänestä. Haluatko, että sanon hänelle takaisin jotain?''
''Joo, kerro hänelle että on hän on pelkuri. Jos hän ei voi kohdata mua, miten hän voi kohdata luurangot kaapissaan? Sano, etten lähde hiljaa, ja etten ikinä rakastanut häntä. Ja kerro, että hän on huono sängyssä. Ja sama Niallille, hän oli vielä huonompi. Ainiin; Niall jätti paitansa asunnolleni.'' hän nousi ylös. ''Oli kiva jutella, twitteri-huora. Pala helvetissä.'' hän meinasi lähteä huoneesta, mutta estin häntä. Kukaan ei sano noin ystävistäni. Kukaan ei käytä ystäviäni näin, ja pääse siitä helpolla.
''Cindy, haluan vain, että tiedät kuinka hirveä ihminen olet. Ekaksi kerrot Loulle, että rakastat häntä, sitten makaat Niallin kanssa, miltä se susta tuntuu? Luulitko tosissasi, että oisit saanu hänet takaisin tänään? Sä oot kiusaaja ja hän on viaton. Et ansaitse mitään mitä sulla oli, Louta tai kuuluisuutta. Ansaitset vain olla yksin koko elämäs. Ja oon varma, että ootkin, kun tämä tulee julki. Hän pystyy parempaan, kuin sä.'' päästin irti hänen ranteestaan ja odotin, että hän lähtisi, mutta hän ei lähtenyt.
''Ja säkö luulet saavas hänet? Louis ei haluaisi olla sun kaltaisesi kanssa. Hän ei ole normaali. Sä oot. Sä oot keskinkertainen. Sä olet sitä ja tätä. Sä et tule koskaan olemaan kenellekkään mitään spesiaalia, et tosiaankaan pojille. Etsä nää, että ne on sun kanssas vain, koska ne säälii sua? Ei lahjoja, ei ulkonäköä, ei mitään ihmeellistä. Jos he eivät antaneet sulle töitä, joudut varmaan makaamaan pomon kanssa, että saisit edes jotain. Katso itseäsi! Pukeudutko aina noin suttuisesti vai onko sulla pyykkipäivä? Ja luulisi, että meikkaaja osaisi tehdä omat meikkinsä!'' hän kääntyi lähteäkseen, mutta estin häntä.
Ei kiinnosta mitä hän sanoi minusta, vaan poikien ystävyyssuhteista minua kohtaan. Ne ovat oikeita. Aioin läpsäistä häntä, mutta hän kerkesi ensin. Tunsin, kun kylmä käsi iski minua, se heitti minut maahan. Pidin kyyneleitä, jotka olivat kohta tulossa. Sitten hän tuli luokseni ja läpsäisi vielä toisellekkin poskelle.
''Twitter-huora.'' hän sylkäisi päälleni ja lähti huoneesta. Jäin sinne istumaan shokissa, kyyneleet virtasivat kasvoilleni. Ehkä hän oli oikeassa, ehkä he säälivät minua. Katsokaa nyt minua! Minua juuri lyötiin, kahdesti ja nyt istun maassa itkemässä? Olen vain heikko idiootti. Kuulin oven aukenevan ja huohotuksen.
''Saara?''
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti