Hei.

Tulin tännekki sanomaan, et en tiiä millon musta kuuluu seuraavan kerran. 

Mul ei nyt vaa oo hyvä olla, joten ei mulla todellakaa oo ekana mielessä tulla kirjottamaan ficcejä tänne. Vaikka mä siitä paljon tykkäänki/tykkäsinki. 

Nyt ei vaan innosta.

Eikä mua kiinnosta tällä hetkellä Finrectionersin päivittäminenkään pätkääkää, eli sinne tarvittais uutta ylläpitäjää. 

Ei mulle oo mitää hirveen ihmeellistä tapahtunu, pari juttua vaa kusee nyt ja pahasti. 

Niinku sanoin, mulla ei oo hyvä olla, joten mun pitää nyt keskittyy siihen, että kaikki ois taas hyvin. 

Älkää ottako itteenne :)

Hei hei.

We'll get there OSA 24

EFFIEN NÄKÖKULMA

(jatkuu siis siit 'hei kulta'-jutskast:D se oli siis Stan joka sen kuiskas jos ette tosta alapuolella olevasta tekstistä ymmärtänyt :))

Tönäisin Stania kyynerpäällä mahaan, join juomani nopeasti loppuun ja vedin sitten Leaa pois talosta. 
''Harry, tuu!'' Lea huusi Harrylle kun pääsimme ylos ylisuuresta talosta. Muutama sekunti sen jälkeen Harry jo ryntäsikin ulos talosta ja istui ajajan paikalle. Minä ja Lea menimme molemmat takapenkille. Sitten Harry katsoi meitä ja kurtisti kulmiaan.
''Jos te nyt jumalauta oksennatte mun autoon, nii mä jätän teidät ton hemmetin tien varteen'' hän sanoi oudon katkeran kuuloisena. Nyökkäsin ja katsoin Leaa, sitten leikin sormillani hieman nolona.

***

''Herrajumala!'' Lea huudahti kun ryntäsin sisälle, heitin kenkäni eteisen nurkkaan ja juoksin rappuset pikavauhtia ylös. Juoksin kylpyhuoneeseen, lukitsin oven ja polvistuin pöntön eteen pitäen hiuksiani kiinni. Alkoholi tapahtui.
Kyyneleet jättivät silmäni kun nojasin vessan seinää vasten ja kun hieroin silmiäni.
Mitä ikinä tein Harrylle? Miten hän voi osoittautua noin idiootiksi noin lyhyessä ajassa?
Stan. Pitihän se arvata, että hän oli siellä tänään. Miten voin olla niin tyhmä?
''Effie! Avaa ovi'' Lea sanoi ja hakkasi ovea. Kömmin polvillani ovelle, avasin lukon ja palasin takaisin paikkaan, jossa äsken olin. Lea tuli sisään ja näki olotilani.
''Effie'' hän sanoi lempeästi. Hän istui viereeni kietoen kädet ympärilleni ja laskien päänsä olkapäälleni.
''Hän on kusipää. Mä tiedän, että sä pidit hänestä''
Ravistin päätäni ja pyörittelin silmiäni.
''En oo tuntenut häntä kauaa. Miksi mä ikinä pitäisin hänestä? Niinkuin sä sanoit, hän on kusipää'' 
Nyökäten hän katsoi minuun ja huokaisi. Sitten hän nousi seisomaan.
''Sun pitää päästä nukkumaan nyt'' Lea sanoi ja auttoi minut ylös. Seurasin Leaa huoneeseeni ja hymyilin tälle, kun hän ojensi minulle pyjamaani. Otin pyjamani ja hän lähti hakemaan minulle vettä. Vaihdoin vaatteeni ja menin sitten kylpyhuoneeseen hakemaan puhelintani, joka oli jäänyt lavuaarin reunalle. Katsoin viestejäni ja sydämeni melkein pysähtyi kun näin Stanin nimen.

Stanilta Effielle;
'Effie! Näin sut tänään.. Harryn kanssa. Luulin, että meillä oli sopimus? Haluatko asioiden loppuvan nopeammin vai? Nythän on mennyt vasta.. mitä? 3 päivää siitä, kun teimme sopimuksen. Mä en varoita sua enää. Tää on viimenen mahdollisuus.'

Ravistelin päätäni ja vastasin viestiin viha mielessäni.

Effieltä Stanille;
'Sä et voi olla tosissas! Sä sanoit, ettet tuu mun lähelle koko kahtena viikkona ja että hommaat ihmisiä mun ympärille jotka ns. suojelee mua! Joten sä et voi sanoa, että mä rikoin tän typerän sopimuksen sääntöjä. Sanoit myös, etten saa sulta tekstareita, joten siinä toinen sääntö mitä tässä sopimuksessa rikoit. Joten sä et voi sanoa, että tää on viimenen mahdollisuus, kun et itekkään tiedä sääntöjäs.'

Lähetin viestin pyöritellen silmiäni. Heitin puhelimeni matolle ja rojahdin sängylleni.
Miten hän voi olla tuollainen? Ensin hän jättää minut, sitten haluaa minut takaisin ja lähettää uhkauksia, jotta palaisin hänen kanssaan takaisin yhteen. Yhtä sotkua tämä kaikki.
''Hei, ootsä okei?'' Lea kysyi kun saapui huoneeseeni vesilasin ja panadolin kanssa. Nousin istumaan ja hymyilin Lealle hieman.
''Joo, toki. Mun pää on vaan vähän sekasin'' sanoin ja otin veden ja pillerin Lean kädestä. Nielaisin panadolin veden mukana, se ei ollut enää niin vaikeaa kuin joskus nuoruudessa.
''En voi uskoa, että Stan oli siellä. Luulin, että ne bileet oli 'liian tylsät' hänen makuunsa'' Lea sanoi valittavalla äänellä. Naurahdin ja katsoin kattoon. 
''Ollaan nyt rehellisiä. Kaikki on 'liian tylsää' hänen makuunsa'' sanoin kikattaen ja peitin kasvoni.
''Sulle tulee kyllä niin paha darra aamulla, ettei mitään järkeä'' 
''Tiedän. Ei ois pitänyt juoda niin paljoa. Olin tyhmä, enkä ajatellut. Anteeksi, Lea''
''Ei se haittaa. Pidetään leffamaratoni-päivä ja relataan vaan koko päivä. Ellet halua sitten juosta maratonia'' 
Naurahdin ja nyökkäsin samalla.
''Joo. Kymppitonnin maratoni kuulostaa hyvältä. Nousta virkeänä ja aikaisin treeneihin''
''Ketä me huijataan? Me ei pystyttäis juosta edes kilometriä kuolematta'' Lea sanoi nauraen ja tökkäsi minua käteen.
''Mutta me ollaan silti hyvännäköisiä'' sanoin ja laitoin peiton päälleni. Lea teki samoin ja katsoi minuun sitten hymyillen.

''Niin, ööh. Tiiäthän Liamin?'' hän sanoi.
Liam. Harryn, Louisin, Niallin ja Zaynin ystävä. Hän oli mukava. Mukavempi kuin muut heistä. Paitsi, että kaikki heistä ovat suloisia. Ja hyvännäköisiä myös.
Nyökkäsin hymyillen ja katsoin häneen.
''Joo, hän on aika söpö'' sanoin kohauttaen olkapäitäni.
''Niin, tiedän. Hän on myös superkiltti ja mahtava.. Luoja, mä luulen että meillä on jotain juttua. Sain hänen numeronsa ja hän sanoi tekstaavansa mulle huomenna, kun hän herää. Mitäs jos meistä tulee pari? Hän olisi mun eka poikaystävä, Effie'' hän sanoi ja yritti peittää hymyään.
Nään harvoin tätä puolta Leassa, mutta kun nään, se saa päiväni sata kertaa paremmaksi. Hän on aina niin avoin minulle, mutta puhuu tunteista kuin ne olisivat salaisuuksia. Vaikka nämä ihastukset saavatkin hänen päänsä aina pyörälle.
''No, mun mielestä hän on kaikista kiltein heistä. Hän vaikuttaa tosi mukavalta ja huolehtivaiselta. Te olisitte täydellisiä yhdessä. Ja ensimmäiseksi poikaystäväksi myös täydellinen. Se olis mahtavaa'' sanoin ja vinkkasin Lealle silmää.
Nauraen hän ravisteli päätään ja laski päänsä sitten tyynyyn katsoen kattoa.
''Pojat näyttäytyy aina lopussa idiooteiksi'' hän sanoi huokaisten.
''Eihän, jos löydät Sen Oikean'' sanoin ja sammutin yöpöytälamppuni.
''Öitä, Lea'' sanoin lempeästi.
''Öitä, Effie''

We'll get there OSA 23

EFFIEN NÄKÖKULMA

''Zayn, mun pitää päästä vessaan'' sanoin hieman nolona. Zayn naurahti ja laittoi kätensä alaselälleni johdattaen minut ihmisjoukon läpi. 
''Mennään korjaamaan se ongelma'' 
Nyökäten astui portaisiin ja yritin väistellä ihmisiä, jotka olivat sammuneet rapuille. 
''Kun me tullaan takasin alas, mä haen sulle juotavaa. Siellä on sellasta vadelmaboolia, joka tulee sekoittamaan sun pään täysin. Hyvällä tavalla siis'' Zayn sanoi ja virnisti.
''Onko siinä alkoholia?''
''On!'' hän huudahti. Vaihdoimme suuntaa koska emme nähneet kylpyhuonetta missään, mutta samassa se olikin jo silmiemme edessä. Avasin oven hymyillen. Se oli kaunis. Jos niin kylpyhuoneesta voi sanoa. Erittäin moderni, vaaleita värejä kaikkialla.
''Hienoin kylppäri ikinä'' sanoin naurahtaen. Zayn nyökkäsi ja nojasi vastapäätä olevaan seinään hymyillen.
''Mä odotan sua tässä''
Hymyillen lukitsin oven ja tein asiani, sitten pöyhin hiuksiani vielä hetken paremmiksi. 
Tulin ulos kylppäristä ja näin Zaynin seisovan samassa kohtaa.
''Mennään hakemaan sulle juotavaa'' hän sanoi hymyillen ja otti kädestäni kiinni.

***

Liian monen juoman jälkeen olin jo siinä pisteessä, että hyvä kun joku ymmärsi puheestani mitään. Normaalisti en ikinä joisi niin paljon kuin tänä iltana join. Tein sen vain, jotta saisin Harryn pois mielestäni. Miten hän voi sanoa etten merkitse hänelle mitään? Miten en voi merkitä hänelle mitään, minähän pelastin hänet Stanilta ja muilta silloin käytävällä?
''Effie! Mä oon ettinyt sua! Missä hitossa sä oot ollu?'' Lea 'huusi' laittaen kädet rintakehänsä päälle.
''Tässä mä oon ollut!'' sanoin kikattaen ja laitoin käteni sitten suuni päälle estääkseni kikatuksen. Lea kurtisti kulmiaan ja katsoi sitten Zayniin.
''Kuinka paljon hän oikein joi?!''
''Ööh.. Varmaan joku.. neljä.. kaheksan paukkua..'' 
''Et oo tosissas! Saatanan urpo! Herrajumala. Meidän pitää saada sut nyt himaan, Effie'' Lea sanoi ja tarttui käsivarrestani.
Mitä? Miksi? Mehän olemme olleet täällä vasta pari tuntia ja nyt minulla vasta alkaa olemaan hauskaa.
''Mä haluan lisää juomista! Mulla on hauskaa!'' sanoin kikattaen ja käännyin Zayniin. Zayn hymyili, mutta sitten Lea käänsi minut itseensä päin ja katsoi silmiini.
''Sä oot kännissä. Ihme, että sä vielä pystyt kävelemään'' 
Rehellisesti, ihmettelen sitä itsekin.

''Mä meen etsimään Harryn ja pyydän häntä viemään meidät takaisin teille'' Lea sanoi ja käveli pois.
''Ei, ei, ei, ei, ei ei!'' huusin ja jahtasin Leaa. ''Mä en mene minnekkään Harryn kanssa. Hän on idiootti''
''Tiedän. Mutta hän on ainoa keinomme päästä kotiin. Tuu'' 
Voihkaisten tartuin hänen käteen kun hän veti minua ihmisjoukon läpi. Saavuimme keittiöön missä huomasin Niallin, Louisin, Liamin ja kusipää-Harryn.
''Effie!'' Niall huudahti kun pääsimme lähemmäs heitä. Pojat kääntyivät katsomaan meitä ja Liam&Louis katsoivat Leaa lämpimästi hymyillen.
''Harry, me ollaan valmiita lähtemään. Effie on juonut liikaa''
Ravistelin päätäni kikattaen ja katsoin Nialliin, joka tuijotti minua.
''Enhän oo, mulla menee itse asiassa aika hyvin!'' sanoin. ''Voisin ottaa uuden juoman!'' ilmoitin ja katsoin ympärilleni.
''Mä haen sulle, kultanen'' Niall sanoi kävellen ohitseni ja läimäytti persettäni. Kikatin ja katsoin häntä kun hän meni hakemaan minulle juomista.
''Kiitos'' sanoin kun hän ojensi minulle uuden mukin.
''Tottakai'' Niall sanoi virnistäen ja katsoi minua, sitten Harrya.

Harry.

Hän tuijotti minua silmät täynnä, mitä? Vihaa? En ymmärrä miksi hän minua vihaisi. Minähän olen ollut hänelle mukava ja hyväksynyt hänet omana itsenään.
Ensimmäisillä treffeillämme, hän oli niin suloinen. Täydellinen. Herrasmies. Ja nyt hän on tuollainen kusipää. Muistan, kun menimme huvipuistoon ja Stan oli siellä.

Stan.

Puristin Lean kättä kääntäen hänet katsomaan minuun ja katsoin häntä kuolemanvakavasti silmiin.
''Meidän täytyy mennä. Nyt!'' sanoin. Juuri kuin ne sanat sanoin, kuulin kuiskauksen korvassani.

''Hei, rakas''

Sorgeee tuli lyhyt muttakunmuttakun piti jättää tollaseen kohtaan!

AINIIN

TE ETTE TULE SAAMAAN FICCEJEN OSIA 13.2-1.3 !!

Kiitos ja anteeksi.

We'll get there OSA 22

EFFIEN NÄKÖKULMA

''Herätkää kyyhkyläiset!'' Lea huusi kun ryntäsi huoneeseeni. Avasin silmäni ja näytin hänelle kiellettyä sormea, sitten katsoin Harryyn, joka nukkui vieläkin sikeästi.
''Mä luulin, että sä sanoit että sen tyypin nimi on Harry, ei Marcel'' Lea sanoi rikkoen hiljaisuuden.
''Se on pitkä tarina. Mutta hänen nimensä on Harry. Joten kutsu häntä sillä, kai'' mumisin.
''Mitä kello muuten on? Sähän sanoit että viideltä?'' kysähdin.
''Noh kaunokainen, kello todella on jo viisi. Joten joko te ootte superlaiskoja tai teidän kellot on väärässä ajassa'' Lea sanoi hymyillen.
''Me valvottiin myöhään''
''Mee suihkuun, mä herätän ton urpon'' Lea sanoi viitaten Harryyn. Naurahtaen nousin, nappasin pyyhkeeni ja menin kylpyhuoneeseen. Käännyin sitten Leaa päin hymyillen, en siis vielä sulkenut ovea.
''Valitse joku mekko. Ostin uusia. Valitse joku ja laita se kylppärin tasolle tohon lavuaarin viereen. Okei?'' sanoin ja suljin oven.
Vartin päästä olin puhdas. Hymyilin kun näin Lean mekkovalinnan. Se oli kultainen, tiukka mekko, jossa oli ns. 3/4 hihat. Rakastin sitä. Lea osaa hommansa. Laitoin sen päälleni ja kävelin pois kylpyhuoneesta. Huoneessani ei ollut muita kuin Lea katsomassa telkkaria.
''Missä Harry?'' kysyin ja hän katsoi minuun.
''Hän sanoi menevänsä kotiin vaihtamaan vaatteita ja niin. Hän tulee puoli kuudelta jotta kerkeämme seittemäksi sinne''
Nyökkäsin ja menin peilin eteen istumaan pienelle jakkaralle. 
''Oletan, että haluat mun tekevän sun meikin taas?''
''Kyllä, kiitos'' sanoin hymyillen ja samassa hän olikin jo ottamassa siveltiä sun muita esille.

***

''Mun mielestä me näytetään aika seksikkäiltä'' Lea sanoi nauraen kun seisoimme kylppärin peilin edessä vierekkäin.
''En vois olla enempää samaa mieltä'' sanoin naurahtaen ja lähdimme alakertaan. Menimme keittiöön ja otin lasin vettä juotavaksi. Kuului pari koputusta ovelta ja tiesin, että se oli Harry. Menin etuoven eteen ja avasin sen. Oven takaa paljastui Harry, komeampana kuin koskaan. Hän hymyili ja katsoi minua päästä varpaisiin. Purin huultani, onhan se kiusallista. 
''Kukas nyt tuijottaa?'' kysyin sarkasmilla.
''Hiljaa. Sä näytät upealta, Eff'' 
''Voisin sanoa samaa susta, Styles''
Otin pari askelta taaksepäin, jotta hän pääsisi sisään. Hän astui sisään ja oli heti minussa kiinni.
''No, millon me lähdetään?'' hän kysyi.
''En tiedä'' kohautin olkapäitäni, sitten hymyilin.
''Lea! Tänne, nyt!'' huusin ja hetki sen jälkeen tämä kaunokainen juoksi portaita alas minun korkkarini kädessään.
''Soititko taksin? Ainiin, lainasin sun korkkareita''
''En.. Hitto. Anteeks. Meen soittamaan nyt'' sanoin ja lähdin kävelemään olohuoneeseen.
''Ei tarttee. Mä en juo, me voidaan mennä mun autolla'' Harry sanoi hymyillen, hymykuopat vilkkuen.
''Okei'' sanoin ja kävelin takaisin etuovelle.
''Ainiin, Harry valitsi ton mekon, en mä'' Lea sanoi ja käveli ulos.
''Oikeasti?'' kysyin järkyttyneenä ja katsoi Harryyn, joka myös astui juuri ulos talosta.
''Jep, mä tiesin, että sä näyttäisit hyvältä siinä'' Harry sanoi ja vinkkasi.

***

Naputtelin sormiani jalkaani vasten kun radiosta tuli hyviä biisejä ja katsoin ulos ikkunasta ihmisiä, jotka kävelivät puistossa koirien kanssa ja jotka leikkasivat ruohoa omilla pihoillaan. Minun tulee tätä ikävä. Ei ole enää kauaa siihen, kun Stan suuttuu ja tulee perääni. Tiedän sen. En olisi yllättynyt, eikä minua pelotakkaan. En tiedä mitä tuntea tästä. En ole miettinyt sitä paljoa, koska olen ollut Harryn seurassa. Hän on auttanut paljon. Enkä voisi pyytää muuta. Toivon todella, että Harry puhuu totta ja pysyy kanssani, kunnes Stan.. tapahtuu.
''Effie!'' Lea huudahti ja ravisteli olkapäätäni.
''Mitä?''
''Haluatko sä pysähtyä ja syödä jotakin ennen?'' 
Ravistelin päätäni ja hymyilin.
''Ei kiitos''
''No sitten me ollaan perillä viiden minuutin päästä'' Harry sanoi syvemmällä äänensävyllä kuin ennen. 
Tiedän, ettei hän halua tehdä tätä. En ymmärrä miksi. Mehän vain pidämme hauskaa ja lähdemme sitten.
''Ehkä Zayn ja muut ovat siellä'' sanoin ja vinkkasin Lealle.
''Sä ja Niall oisitte söpöjä yhdessä'' lisäsin nopeasti ja hymyilin.
''Sä ja Zayn oisitte söpöjä yhdessä'' Lea sanoi ja vinkkasi. 
Ravistelin päätäni ja pyörittelin silmiäni, sitten katsoin Harryyn, joka näytti olevan kauhuissaan. En ikinä seurustelisi Zaynin kanssa, en ikinä ole ajatellut niin paitsi nyt. Hän on hurmaava. Kaikki he neljä ovat. Kaikki ovat myös todella mukavia. Kai se on joku brittien oma juttu. Niin paitsi Niall, hän on irlantilainen. Mutta hän on kuitenkin mukavin irlantilainen, jonka olen tavannut.

''Perillä'' Harry ilmoitti, kun parkkeerasi talon eteen.
''Jes! Nyt mennään, eikä meinata!'' Lea huudahti innoissaan ja hyppäsi ulos autosta. Käännyin Harryyn ja puristin hänen kättään hieman ennenkuin lähdimme kävelemään polkua kohti taloa, Lea ja Harry vierelläni.

HARRYN NÄKÖKULMA

Minusta pienikään osa ei ajattele, että nämä bileet päättyisivät hyvin. Tiedän, että Stan on siellä Alicen kanssa. Niin myös ne jätkät; Niall, Louis, Zayn ja Liam, jotka ovat sitoutuneet Effieen jo jollakin tavalla. Varsinkin Zayn. Mikä saa minut vihaamaan häntä entistä enemmän, koska hän pitää Effiestä. Minun Effiestä.
''Harry, ootko okei?'' Effie kysyi tökäten kättäni ja näytti huolestuneelta. Nyökkäsin teeskennellen hymyn ja avasin talon oven. Jyskyttävä musiikki ja ihmisten kovaääninen puhe saa pääni kipeäksi. 
Effie on ihan Lean kannoilla ja hänen kätensä jättää omani.
En oikeastaan ymmärrä miten Effie ja Lea ovet ystäviä - parhaita ystäviä. Lea ja Effie ovat aivan erilaisia. Heidän tyylinsä ja puhetapansa - aivan erilaisia.
Ravistelin päätäni ja katsoin ympärilleni nähdäkseni minne he menivät, mutten löytänyt heitä enää.
''Moro!'' Louis lirkutti hymyillen ja taputti olkapäätäni. Nostin kulmiani, mutta hymyilin hänelle. Sitten vihaamani henkilö löysikin jo minut.
''Harry!'' Alice huudahti hymyillen ja puristi hauistani. Yritin todella etsiä Effietä tai jotakuta, joka ei saisi vereäni kiehumaan niin.
''Mitäs jos me livahdettais tonne yläkertaan johonkin huoneeseen ja aloitetaan oikeat bileet?'' Alice sanoi - ei kysynyt - ja työnsi minua kohti rappusia.
''Ei-- mitä helvettiä. Saatanan lutka'' 
''Anteeksi? Ei sulla ollut mitään sitä vastaan ennenkuin tapasit tuon huoran tuolla'' Alice sanoi ja osoitti Effietä toisessa huoneessa.

Käännyin ja pieni helpotuksen huokaus pääsi huuliltani, kun Effie alkoi tulemaan meitä kohti.
''Sä oot hänelle liian hyvä. En ymmärrä mitä sä hänestä haluat. Neitsyyden? Mikä hemmetti hän sulle on?'' 
''Hän ei oo mulle mitään'' sanoin ennenkuin ymmärsin mitä sanoin. Virnuileva Alice nyökkäsi ja ohitti minut ravistellen päätään ja nauraen ilkeästi.
''Oon yläkerrassa jos haluat jotain'' hän sanoi ja meni sitten yläkertaan. Hieroin kädelläni otsaa ja käännyin, näin itkevän Effien.
Vitun vitun vittu.
''Oikeasti? Mä en oo sulle mitään. Mahtavaa, Harry. Kiitos siitä. Kiitos, kun sait mut tuntemaan taas tosi hyvältä'' 
''Eff, mä sanoin niin vain, jotta saisin hänet pois kimpustani''
Hän ravisteli päätään ja pyöritteli silmiään, sitten hän painoi etusormensa rinnalleni.
''Älä kutsu mua Eff:iksi ja äläkä todellakaan puhu mulle enää'' hän sanoi ja kääntyi lähtien pois.
Hitto Harry. Sinun pitäisi mennä hänen peräänsä. Et ikinä mene. Tällä kertaa pitäisi.
''Effie, hei!'' kutsuin häntä ja sain vain kaikkien tuijotukset niskaani. Ravistin päätäni ja kävelin kaikkialle talossa löytääkseni hänet.

''Hei!'' Niall kutsui minua.
''Ootko nähnyt Effietä?'' kysyin hieroen niskaani.
''Joo. Hän näyttää hiton hyvältä siinä mekossa. Ihan tajuttoman hyvältä ja-''
''Turpa kii. Missä hän nyt on?''
''Näin hänet keittiössä'' hän sanoi ja pyöritteli silmiään ohittaessaan minut.
''Mikä sua vaivaa? Sä oot hirveä tänään. Ensin sä ignooraat Louisin. Mä luulin, että te ootte kavereita. Sitten sä ignoorasit Alicen ja nyt mut'' 
En sanonut mitään vaan lähdin poispäin Niallista ja menin kohti keittiötä. Mokasin hemmetin pahasti tällä kertaa. En edes tiedä miksi sanoin niin. En ajatellut. Pidän Effiestä. Vai pidänkö? Hän on ystävä ja kaikkea, mutta eihän nyt sellainen mahtavuus ole.
Ravistelin ajatukseni pois ja katsoin ympärilleni keittiössä. Sitten näin Lean nojaamassa Liamia vasten, hän jutteli Louisille. Niall ohitti hieman tönäisten minut ja meni Louisin seuraan taputtaen häntä selkään ja hymyillen tälle. Kävelin eteenpäin keittiössä ja näin tutun takin, jonka omistajan tiedän. 
Zayn.
Hänen edessään on naurava Effie, hänen hymynsä ylettää korviin asti.
Liityin ison porukan jutteluun ja menin Louisin viereen, vetäisten häntä lähemmäs.

''Sä vaikutat vähän surulliselta tänään?'' hän sanoi ja sai sen kuulostamaan kysymykseltä. Ravistelin päätäni hymyillen ja puristin tätä hiukan olkapäästä.
''Ei todellakaan, mulla on hyvä fiilis! Sori kun olin sellanen idiootti aikaisemmin. Ja Niall, sori myös. Mä en ajatellut kauheasti sillon'' sanoin ja annoin varmistavan nyökkäyksen.
''Ei mitään. Haluutko oluen?'' Louis kysyi.
''Ei kiitos''
''Ei sitten''
''Missä Effie?! Mä luulin, että se oli sun kanssas. Harry, sun on pare olla hävittämättä häntä!'' Lea sanoi ja virnisteli minulle. Liam hieroi tämän selkää ja kuiskasi Lealle jotain, saaden hänet hymyilemään.
''Hän on tuolla Zaynin kanssa. Hän on vihainen mulle. Mutten välitä pätkääkään!'' 
Käännyin ja osoitin paikkaa jossa Effien ja Zaynin viimeksi näin, mutta laskin käteni pian, sillä he olivat poissa.
''He olivat tossa-''
''Älä sano Harry, saatanan idiootti'' Lea sanoi ja käveli luokseni.
''Mä tiedän, mitä sä sanoit Alicialle. Vitun idiootti'' hän jatkoi ja käveli sitten ohitseni. Käännyin takaisin porukkaan päin ja he tarjosivat minulle olutta. 

Tällä kertaa en kieltäytynyt.

sori ei jaksanu enempää tänään! ja joo tossa alhaalla Effien mekko, näin vaivaa ja etin sen tänään ku täällä ei noita kuvia oo hirmusesti taaskaan ollu :)

We'll get there OSA 21

LUE OSA 20 TÄÄLTÄ

EFFIEN NÄKÖKULMA

Käännyin pyöritellen silmiäni Harryn palavan vihan katseesta pois. Ymmärrän, ettei hän halua minun menevän, mutta ei hän voi hallita minua. Menen sinne bileisiin, tykkäsi hän siitä tai ei.
''Mä vaan yritän pitää sut turvassa, niinkuin sanoin. Mutta sä altistat ittes kaikelle joka voi tapahtua. Mikset sä ymmärrä sitä?'' Harry sanoi ja risti kätensä rinnan päälle. 
''Mulla on kaksi viikkoa, Harry. Ei hän voi nyt tulla ja tappaa minua. Hän sanoi, että näiden kahden viikon aikana minun kannattaa nauttia, eikä homehtua sisällä''
''Sulla on paljon enemmän aikaa kuin kaksi viikkoa. Mutta kuitenkin, hän voi olla siellä ja mitä jos hän tekee jotain?'' 
''Hän kuitenkin yrittää tappaa mut, hän haluaa multa vain seksiä, Harry. Mä en anna hänelle mitään enkä tee hänen vuoksensa mitään. Hänen täytyy ymmärtää se, vaikkei hän kuitenkaan sitä ymmärrä. Mulla on enää kaksi viikkoa aikaa, ennenkuin tapaan paholaisen'' 
''Eff, mähän sanoin sulle, että-''
''Niin no, mähän oon sun kanssas nyt täällä. Hän saa tietää ja tulee olemaan vihainen. Sä sanot, ettet anna mulle tapahtua mitään, mutta kun sen aika tulee, ollaan rehellisiä. Sä vaan lähdet niinkuin kaikki muutkin'' sanoin keskeyttäen hänet ja katsoen maahan.
Se on totta. Jokainen mies sanoo noin 'tytölleen' vai mikä nyt ikinä olenkaan Harrylle. Mutta kun jotain pahaa tapahtuu, he katoavat ennenkuin kissaa kerkeää sanoa. Pojat ovat poikia, tyhmää.
Katsoin Harryyn ja hän lähti kävelemään minua kohti. Hän kyykistyi eteeni ja huokaisi.

''Ootko ikinä ajatellut, että ehkä, vain ehkä, mä oon erilainen kuin muut, enkä anna minkään pahan koskea suhun. Mä välitän susta, Eff ja sä voit luottaa mun sanaan kun sanon, että oot mun kanssa turvassa. Siitä päivästä lähtien, kun autoit mua niiden kiusaajien kanssa, mulla on ollut sellanen jännä tunne mahanpohjassa kun katson sua. Mä en tiedä miksi tai mitä se tarkoittaa. Mutta mun tavoitteeni on nyt suojella sua, niinkuin sä teit mulle'' hän sanoi.
Sitten hän hymyili ja asetti pienen suudelman otsalleni. Hän nousi ylös ja tuli vierelleni sängylle istumaan puristaen reittäni. Huokaisin ja katsoin häneen purren huultani.
''Mä oon silti menossa niihin juhliin''
Sitten katsoin alas ja leikin sormillani.
''Mä sanoin, että menen. Lea todella haluaa mennä, joten miksi mä pettäisin hänet omilla murheillani? Parempi muutenkin, että hän jää tämän ulkopuolelle. Hänen ei tarvitse tietää tästä. Ja niin mä aionkin tehdä'' sanoin ja katsahdin hänen reaktiotaan.
''Mutta hän on sun paras ystävä. Sun pitäis kertoa hänelle. Sellanen asia pitäis kertoa parhaalle ystävälle. Hän voi auttaa sut tän läpi ja ehkä auttaa sun turvaamisessa'' Harry sanoi ja hymyili hieman.
''On parempi, jos hän ei tiedä. Okei?''
Hymyilin Harrylle ja puristin häntä hieman kädestä ennenkuin menin makaamaan sängylle. Hän kääntyi katsomaan minua huokaisten.

''Ainoa ehto, että pääset niihin bileisiin on, että otat mut deitikseks'' hän sanoi ja vinkkasi perään.
''Hmm, pitää miettiä. Ei sinne kyllä tarvitsis deittiä. Mähän voisin tavata siellä jonkun'' sanoin ja vinkkasin takaisin.
''Ei oo hauskaa'' hän totesi vakavasti.
''Mä luulin, että ois'' sanoin ja virnistin.
''Mä oon tosissani. Ainoa tapa päästä sinne on, että otat mut mukaan''
''Mä tiedän, Harry. Mä tekstaan Lealle ja kysyn sitä. Tuskin häntä haittaa. Hän taitaa tykätä susta'' 
''Hienoa'' hän sanoi ja tuli myös makaamaan sängylle tuijottaen kattoa. 
'Hei, Lea! Yks kysymys. Ainoa vaihtoehto että pääsen sinne bileisiin on, että Harry tulee myös. Onkse okei? ~Effie.xx'
'Tottakai hän voi tulla. Munkin pitäis ettiä deitti huomiseks. Oishan se helpompaa jos pojat puhuis mulle ;) Kuitenkin. Muista, huomenna viideltä! -Lea.xx'
Katsoin hymyillen Harrya ja nyökkäsin hänelle.
''Voit tulla'' 
Hän nyökkäsi ja kääntyi katsomaan minua. Katsekontaktimme sai minut hymyilemään leveämmin, samoin hänet. Jokin tunne on mahassani ja purin huulta katsekontaktimme jatkuessa. En ole varmaan ikinä halunnut suudella jota kuta näin paljon.
Hetkinen. Harryn suuteleminen? Ei, ei se voi olla oikein. En tunne häntä kohtaan niin. Tottakai hän on kuuma, ystävällinen, hurmaava, persoonallinen, täydellinen, koko paketti koossa, mitä tyttöjen haluamiseen tulee. Mutten selvästikkään pidä hänestä!

Katsoin hänen täyteläisiin ja pinkkeihin huuliinsa. Tunsin poskieni punoittuvan. Huulet näyttävät niin pehmeiltä. Voin vain kuvitella, miltä ne omillani tuntuu. Ja taas poskeni punoittuivat kovemmin.
Käännyin poispäin ja katsoin kattoon muodostellen siellä kuvioita. Ajatukseni Harryn suutelemisesta ovat melkein poissa, kunnes suuri käsi löytää omani. Katsoin käsiämme ja hymyilin, ennenkuin käänsin katseeni väsyneeseen Harryyn.
''Meidän pitäis saada lepoa. On jo myöhä ja muakin väsyttää. Joten.. niin'' sanoin ja laitoin sormillani hänen kiharoitaan pois hänen otsaltaan. Hän nyökkäsi ja nousi istumaan. Hän katsoi kelloa ja ravisti päätään naurahtaen.
''En ihmettele että meitä väsyttää. Kello on neljä aamulla, Eff''
Naurahdin ja menin vaatekaapilleni etsimään pyjamaa, mutta siellä ei enää ollut sellaisia.
''Unohdin pyykätä. Mulla ei oo mitään päällepantavaa'' sanoin naurahtaen.
''Mulla on toinen paita. Oota hetki'' hän sanoi ja lähti huoneestani. Pian kuulin ulkooven avautuvan, sitten autonoven avautuvan, sen sulkeutuvan ja ulkooven sulkeutumisen. Sitten hän jo olikin huoneessani toinen paita kädessään.
''Ööh, kiitti?'' sanoin kun en muuta keksinyt.
Hymyillen hän veti paidan pois päältään ja samalla leukani loksahti maahan asti. Hän on niin kaunis. Se, kuinka hänen lihaksensa liikkuvat kun hän otti paitaa pois. Hänen urheilulliset lihakset, tai vatsalihakset, enkä edes halua mainita v-rajaa.

''Lopeta tuijottaminen. Mä tiedän, että sä haluat muttet voi saada sitä'' hän sanoi virnistellen.
''Turpa kii'' sanoin ja pyörittelin silmiäni. Vedin paitani pois päältä ja vaihdoin sen Harryn omaan. Se oli reiteni puoliväliin pitkä joten otin housunikin pois ja menin lipastolleni etsimään pyjamashortseja.
''Toi paita on tarpeeks pitkä, sä et tarvii housuja'' Harry sanoi ja hymyili pehmeästi. Ehkä hän on oikeassa. Minulla on miesten paita päällä ja se peittää kaiken, joten ei minulla ole hätää. Ellen käänny väärälle tielle. Minkä ei pitäisi tapahtua. Kohautin olkapäitäni ja menin sänkyyni Harryn viereen. Sammutin lampun, laitoin pääni tyynyyn ja huokaisin.
''Mun pitää keksiä sulle lempinimi'' kuiskasin ja käänsin päätäni. Vaikken nää häntä, tiesin että hänkin käänsi päänsä.
''Oikeasti?'' hän kysähti. Pystyin jo kuulemaan sen virneen, joka hänen kasvoillaan oli.
''Joo. Mietin Hazzaa'' sanoin ja naurahdin.
''Kuulostaa hyvältä''
''Hyvä''
''Okei''
''Ihan sama''
''Öitä, Eff''
Menin häntä lähemmäs, kiedoin käteni hänen ylävartalonsa ympärille ja laitoin pääni hänen rintakehälleen. Hän kietoi jalkamme yhteen ja asetin hänen poskelleen pikku pusun ennenkuin nukahdin syvään uneen.

vitsi tuntu kivalta kirjottaa tätä taas ! :)

So pregnant to Malik LOPPUKAPPALE

IGGYN NÄKÖKULMA

*10 kk myöhemmin*

''Hän on kasvanut niin paljon ja hän on tullut joka päivä kauniimmaksi'' sanoin Zaynille kun katselimme tytärtämme leikkimässä.
''Niin, nyt me näytetään jo aika samoilta'' Zayn sanoi hymyillen.
''Kaikki oli tän arvoista. Sä lähdit, kaikki huhut, Harryn vankilaepisodi ja äitini kanssa välienkatkaisu'' sanoin.
''No, onneksi kuitenkin kaikki on nyt hyvin. Ja meistä tuli vihdoin perhe'' Zayn sanoi.
''Niin. Ja jonain päivänä me mennään naimisiin'' sanoin ja katsahdin häntä.
''Hassua, että sä sanoit noin'' Zayn sanoi ja veti pienen tummanpunaisen samettirasian taskustaan. Hän polvistui eteeni ja tässä vaiheessa olin jo kyyneleet silmissä.
''Iggy Palmer, tuletko vaimokseni?'' hän kysyi.
Tunsin kyyneleen tippuvan poskelleni ja leveä hymy kohosi kasvoilleni. Niall, Louis, Liam ja Harry tulivat sisään ja olin varma, että tämä oli suunniteltu.
''Kyllä. Kyllä. Kyllä!'' sanoin kyynelten lomassa. Zayn sujautti sormuksen sormeeni ja halasimme. Louis otti Hannahin syliinsä ja halasimme ryhmähalauksen.

huonoin lukemanne loppukappale, olkaa hyvä!

KIITOS KAIKILLE JOTKA TÄTÄKIN FICCIÄ JAKSO SEURATA ♥♥

So pregnant to Malik #23

ZAYNIN NÄKÖKULMA

''Iggy!'' sanoin iloisena kun pääsimme sisään huoneeseen.
''Meidän tyttäremme'' hän sanoi leveästi hymyillen.
''Paras syntymäpäivä ikinä'' kuiskasin Iggyn korvaan.
''Hyvää syntymäpäivää, Zayn'' Iggy sanoi.
''Ainiin, hyvää synttäriä, veli'' Niall naurahti. Vinkkasin hänelle silmää kiitokseksi. Liam ja Louiskin onnittelivat minua. Katsoin vauvaamme kun hän nukkui. Yhtäkkiä se kuitenkin avasi silmänsä ja ne paljastuivat suuriksi ruskeiksi, kauniiksi silmiksi.
''Zayn, hänellä on sun silmät ja nenä'' Iggy sanoi.
''Mutta sun suu, eli kaunis hymy. Saanko mä pidellä sitä?''
''Tottakai'' Iggy sanoi ja ojensi vauvan minulle. Kyyneleet nousivat silmiini kun sain Hannahin syliini. 
''Hän on niin suloinen'' sanoin.
''Saanko mäkin?'' Louis kysyi. Nyökkäsin ja annoin Hannahin hänelle. Liam ja Niallkin halusivat pitää häntä ja Hannah annettiin juuri Iggylle, kun yllättävä henkilö saapui huoneeseen.

''Harry..'' Louis kuiskasi. Kaikki hiljenivät. Harry asteli sisään ja tuli ensimmäiseksi halaamaan minua.
''Anteeksi, Zayn. Mutta onnea'' hän sanoi. Jäädyin täysin, en saanut sanaa suustani. Sitten hän meni onnittelemaan Iggyä, seuraavaksi oli vuorossa Louis.
''Ei'' Louis sanoi yhtäkkiä. ''Et sä vaan voi tulla tänne noin''
''Louis, mitä sä-?'' Liam kysyi.
''Ei Harry vaan voi tulla tänne näin'' Louis sanoi kyyneleet silmissä. Harry ei ihmetellyt Louisin reaktiota ollenkaan. Hän lähti kävelemään pois huoneesta.
''Ei, Harry! Oota!'' Niall huudahti. Hannah säikähti kovaa ääntä ja alkoi itkemään. 
''Anteeksi, Iggy ja Zayn. Mun ei olis pitänyt tulla tänne. Mä lähden nyt'' Harry sanoi ja meni ovesta ulos. Niall lähti perään. Louis murtui ja liukui seinää pitkin lattialle itkemään. Liam oli hämillään, hän ei tiennyt olisiko pitänyt jäädä Louisin avuksi vai mennä Harryn ja Niallin perään. Nyökkäsin Liamille ja hän lähti Harryn perään. Menin samantien Louisin luo ja istuin hänen viereensä.
''Miksei Harry saa tulla takaisin?''
''Kyllä.. se saa.. Mutta se ei.. oo reilua.. Ei kukaan.. tiiä onko.. se oikeesti.. muuttunut.. enkä mä halua.. että Hannahille.. tai teille.. tapahtuu mitään pahaa.. Mitä jos.. Mitä jos Harry on.. huumattu taas.. mutta se ei.. tiedä sitä?'' Louis nyyhkytti.
''Louis, mä oon varma, että Harry ei tullut tänne sen takia, että se haluais satuttaa ketään. Uskon, että Harry on oppinut läksynsä, eikä varmasti joudu huumatuksi uudelleen'' yritin lohduttaa Louisia. Louis nyökkäsi, mutta jatkoi itkemistä. Halasin häntä tiukasti ja kysyin sitten;
''Saako Harry tulla tänne nyt takaisin?'' 
Louis nyökkäsi.

''Liam, missä te ootte?'' kysyin, kun soitin tälle.
''Sairaalan ulkopuolella. Me saatiin Harry kiinni. Voiko sinne jo tulla?''
''Louis on okei nyt, tulkaa vaan'' sanoin ja pieni hetki eteenpäin niin Niall ja Liam jo astelivatkin sisään.
''Missä Harry?'' kysyin heiltä.
''Tässä'' Harry sanoi astellessaan sisälle ja Louis hyökkäsi halaamaan häntä heti. Harry hymyili kun sai taas halata Louisia.
Kaikki oli hyvin. Harry kertoi missä oli ollut muutaman kuukauden ja että haluaisi olla taas osa meidän elämäämme. Juttelimme asiat selviksi ja iloitsimme Hannahia. Harry pyysi ampumista anteeksi Niallilta ja Iggyltä, myöskin Cassielta kun tämä tuli paikalle. Cassien ilme oli naurunarvoinen kun hän saapui huoneeseen, jossa Harry oli. 
Kaikki kääntyi vihdoin parhaaksi.

So pregnant to Malik #22

ZAYNIN NÄKÖKULMA

TAAS HYPITÄÄN ;;););;); tiiän et vihaatte mua

*½ kk myöhemmin* ELI 12.1 KLO 01:00!!!!!!!!!!

Tänään on lasketun ajan päivämäärä ja olen erittäin hermostunut.
Mitä jos olen huono isä? 
En pystynyt nukahtamaan, minua huolettaa vanhempana oleminen, ehkä jopa pelottaa. 
Aika meni hitaasti.
Sitten Iggy liikahti.
Hänen silmänsä aukenivat kuin salamat.

''Vauva''

''Nyt autoon, penkki on valmiina, se on käännetty ja ja ja Niall tuo vaatteita'' sanoin hänelle nopeasti.

**

Pääsimme vihdoin sairaalalle ja kiiruhdimme sisään. 
''Vauva'' oli kaikki mitä pystyin vastaanottoon sanomaan.
''Tänne päin'' hän sanoi nopeasti ja ymmärsi siis mitä tarkoitin. Seurasimme häntä käytävälle ja sitten Iggy vietiin jonnekkin, enkä saanut mennä mukaan. 
Istahdin penkille ja päätin soittaa Niallille.
''Miks hemmetissä sä soitat mulle kahdelta yöllä?!'' hän kysyi.
''Iggy synnyttää ja sun täytyy tuoda lisää vaatteita hänelle''
''Okei, mä tuun pian'' hän sanoi ja katkaisi puhelun.

**

Puolen tunnin päästä hän tuli sairaalalle ja toi muut pojat samalla mukanaan. Paitsi Harryn. Hän oli päässyt aikoja sitten vankilasta, muttei koskaan tullut takaisin. Emme tienneet missä hän oli, mutta halusimme hänet kovasti takaisin. Kaikilla oli häntä ikävä.
''Kauanko sä oot jo odottanut?'' Niall kysyi heidän tullessaan.
''Me tultiin vasta puol tuntia sitten, soitin sulle heti kun mut jätettiin tähän'' sanoin. Kaikki istuivat viereeni ja sitten me vain odotimme. 
Tunnin.
Kaksi.
Kolmannenkin.
Vielä neljännenkin.
Viisi tuntia siinä meni.
Ovi avautui ja naishoitaja tuli sen ulkopuolelle.
Nielaisin kovaa ja sydämeni alkoi pamppaamaan tuhatta ja sataa.

''Onneksi olkoon''

VIELÄ MUUTAMA!

kestäkää vielä hetki.

taino siis eihän teijän oo näit pakko lukee mut silti :D

So pregnant to Malik #21

IGGYN NÄKÖKULMA

ja taas hypitää vähä kuukausia yli eli
*2,5 KK JÄLKEEN*

Enää alle kuukausi laskettuun aikaan. En voi uskoa, että olen ollut jo 8 kuukautta raskaana, se tuntui ihmeel-
''Iggy?'' Zayn huusi käytävältä ja sai ajatukseni keskeytymään.
''Niin?'' huusin takaisin.
''Pizza tuli!''
''Mä oon ihan kohta valmis!'' huusin vielä takaisin. Maalasin vauvahuoneen seiniä uuteen uskoon. Sain nurkan valmiiksi ja astuin askeleen taaksepäin, jotta pääsisin ihailemaan kätteni työtä. Se oli kaunis, vaaleanpunaisen värinen. Lähdin sitten alakertaan ja löysin Zaynin jo syömästä.
''Sun pitäis nähä vauvan huone, se on kaunis'' sanoin hymyillen.
''Meidän pitää ostaa ja rakentaa vielä vaikka mitä. Kehto, pinnasänky, vaipanvaihtopöytä, vaippoja ja vaatteita. Ainiin, autoon vauvaistuin'' Zayn sanoi.
''No mennään sitten'' sanoin ja laitoin lautasen pesualtaaseen.

**

4 tunnin päästä tulimme kotiin kaiken tavaran kanssa. Sitä oli paljon. Zayn otti heti isoimmat tavarat ja meni kokoamaan niitä. Hän sanoi, ettei tarvitsisi apua, mutta soitin silti Niallille.
''Moi!'' Niall vastasi.
''Moi, Nialler. Hei, voisitko sä tulla tänne? Zayn yrittää koota noita isoimpia vauvalle tarkoitettuja tavaroita eikä tunnissa oo saanut vielä sänkyäkään koottua''
''Tottakai, mä tuun kohta'' Niall sanoi ja samassa kuulinkin auton käynnistyvän puhelimen toisessa päässä.
''Nähään'' sanoin ja katkaisin puhelun.
Rojahdin sohvalle vatsani kanssa ja avasin telkkarin, vihdoin saan rentoutua.

'Onko huhu totta? Ovatko Niall Horan ja pian äidiksi tuleva Iggy Palmer seurustelusuhteessa? Pettääkö hän Zaynia? Kostoksi Zaynin pettämis-jupakasta? Vai ovatko kaikki pelkkää huhua?'
''Mikä noita paparazzeja oikein vaivaa?'' mutisin itsekseni ja samassa Niall tulikin ovesta sisään.
''Moi Iggy!'' hän huudahti ja tuli halaamaan minua. 
''Sä oot mulle kiltti vaan siks, että tekisin sulle ruokaa..'' sanoin ja ristin käteni rinnan päälle.
''Voitko kiltti tehä spagettia?!'' hän aneli.
''Okei okei'' sanoin ja lähdin keittiöön.
''Kiitos!'' Niall huudahti ja tuli muiskauttamaan pusun poskelleni. Kikatin ja pyyhin poskeani tämän pusun jäljiltä. Laitoin veden kiehumaan ja otin pastan esille.
''Kauanko tossa kestää?'' Niall kysyi.
''Varmaan joku 10 minuuttia'' sanoin ja kohautin olkapäitäni.
''Okei'' hän sanoi ja seurasi tarkasti joka liikettäni, kun tein annosta. Käänsin selkäni ottaakseni Niallille lautasen, haarukan ja veitsen, kun hän yhtäkkiä huudahti.
''IGGY! SE KIEHUU YLI!'' hän huusi, että varmaan Zaynkin kuuli.
''Voi ei..'' naurahdin, Niall luuli, että se on isokin asia. Yhtäkkiä Zayn juoksi alas ja tuli keittiöön huolestuneen näköisenä.
''Sori, vesi kiehui yli'' sanoin. Zayn nyökkäsi ja lähti takaisin. ''Valmista'' sanoin kun kaadoin pastan lautaselle.
''Kiitos'' Niall sanoi ja meni istumaan pöytään.

Päätin mennä pöydän ääreen hänen seurakseen hetkeksi.
''Niall, mä katoin joku tv-kanava ennenkuin sä tulit ja kuulemma me kaksi seurustellaan'' sanoin.
''No, kaikki täällä tietää että se on huhu, joten ei hätää'' hän sanoi ja veti viimeiset spagetit lautaseltaan ja kävi viemässä lautasen tiskialtaaseen.
''Kaikki valmiina!'' Zayn huusi.
''Tuu'' sanoin ja nappasin Niallia kädestä kun kävelimme yhdessä kohti lastenhuonetta.
''Tässä on vauvan huone'' sanoin Niallille hymyillen.
''Aika vaaleanpunainen'' Niall sanoi.
''Iggyn idea'' Zayn sanoi ja osoitti minuun.
''Hei turpa kiinni, sä olit siinä heti mukana'' nauroin.

KESTÄKÄÄ VIELÄ MUUTAMA OSA IHANAT!
enpakotalukemaan.com

So pregnant to Malik #20

ZAYNIN NÄKÖKULMA

Elokuvan jälkeen muut päättivät mennä nukkumaan, mutta minä ja Iggy jäimme vielä siivoilemaan poikien kepposen jätöksiä.
''Viime yönä mä heräsin ja mulle tuli sellanen outo fiilis, että missä mä oon. Mun aivot ei jotenki toimineet, joten mä ajattelin että se menis nukkumalla ohi'' Iggy sanoi yhtäkkiä.
''Mun pitää siis nukkua sua lähempänä tänä yönä'' vinkkasin. Iggy punastui hieman ja hymyili nolona.
''Baby, you light up my world like nobody else..'' aloin laulaa balladia Iggylle.
''Turpa kiinni sä herätät noi muut'' Iggy valitti.
''The way that you flip your hair makes me overwhelmed, you don't know oh oh, you don't know you're beautiful oh oh that's what makes you beautiful'' lopetin.
''Lopeta laulaminen ihan oikeesti'' 
''Vau, en ikinä olis uskonut, että joku tyttö olis sanonut mulle noin'' vitsailin.
''Oo hiljaa''
''En. Me ollaan nyt valmiita'' sanoin ja otin hänet jotenkin hänen mahansa kanssa syliini ja kannoin hänet yläkertaan ja laskin sängyllemme.
''Sä oot niin kaunis''
Hän ei vastannut, hän vain tuijotti minua, joten suutelin häntä. Nousin sitten sängyltä ja otin paitani pois. Sitten vaihdoin housuni rennompiin ja menin takaisin Iggyn viereen.

''Mulla on kylmä'' Iggy sanoi täristen.
''Tuu tänne'' sanoin ja vedin häntä lähemmäs itseäni. Hän laittoi päänsä rinnalleni ja kuunteli sydämentykytyksiäni, hän teki niin aina. Niinkuin myös vei sormiaan mahani päällä, sitäkin hän teki nyt.
''Mä rakastan sua'' sanoin. Hän jäätyi hetkeksi, mutta katsoi minua sitten ja kertoi rakastavansa minua myös. Sen jälkeinen suudelma oli mitä parhain.

IGGYN NÄKÖKULMA

Seuraavanan aamuna heräsin siihen, kun Zayn ei ollutkaan vieressäni. Nousin istumaan ja katsoin ympärilleni, Zayn ei ollut täällä. Katsoin sitten kelloa, 10. Nousin ja vaihdoin vaatteeni, sitten lähdin alakertaan.

''Missä Zayn on?'' kysyin kun tulin keittiöön, missä muut olivat.
''Mä luulin, että se nukkuu vielä'' Louis sanoi.
''Ei se ainakaan mun vieressä enää ollut'' sanoin.
''Mä soitan sille'' Niall sanoi. ''Zayn, moi. Missä sä oot? Laitan sut kaiuttimelle'' 
''Ruokakaupassa'' Zayn sanoi.
''Viittisitkö kertoa seuraavalla kerralla?''
''Joo joo, pitää mennä, moikka'' Zayn sanoi ja katkaisi puhelun. 
Niall, Louis ja Liam katsoivat toisiaan huolestuneena.
''Mitä?'' kysyin.
''En usko, että sä haluat tietää'' Louis sanoi.
''Kerro'' käskin tiukalla äänellä.
''No, Zayn sanoo 'pitää mennä' vain, jos on tytön seurassa'' Liam kertoi.
''Ei hän tekisi niin'' sanoin istuessani Niallin viereen katse koko ajan lattiassa. Liam laittoi telkkarin päälle, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja kappas;

'Teini-sensaatio Zayn Malik One Direction-bändistä nähtiin ruokakaupassa toisen naisen kanssa, he jopa jakoivat suudelmaan keskenään' uutisankkuri kertoi.
Tuijotin telkkaria ja silmäni kostuivat kyynelistä. Niall veti minua itseään kohti ja aloin itkeä hänen olkapäätään vasten. Silloin Zayn tuli sisään ruokapussiensa kanssa.
''Mikä hätänä?'' hän kysyi ihmeissään.
''Ai mikä hätänä?! Sä tiedät mitä sä teit!'' huusin ja juoksin mahani kanssa makuuhuoneeseemme lukittautuen sinne.

ZAYNIN NÄKÖKULMA

''Miten sä voit tehä jotain tollasta?! Hän rakastaa sua ja ainakin mä luulin että säkin rakastat häntä!'' Niall huusi.
''Mitä mä tein?'' kysyin ihmeissäni koko hommasta.
''Sä petit sun tyttöystävää, urpo!'' Niall huusi vieläkin.
''Enhän, en ikinä tekis niin!'' sanoin ja katsoin telkkariin. ''Tuo tyttö, toi just tossa, se vaan sano että suutele mua ja sitten se vaan tuli mun eteen, mä en ikinä tekis Iggylle niin!'' sanoin kovaa, mutten huutanut. Juoksin sitten makuuhuoneemme oven eteen ja koputin ovea.
''Iggy, anna mun selittää. Mä en pettänyt sua, en ikinä ikinä tekis niin'' sanoin painottaen ikinä-sanaa.
''Aha, miksikä sä sitten tota kutsut, mitä?!'' hän huusi ja yhtäkkiä avasi oven.
''Ai hän? Ei, ei, Iggy, hän oli fani ja pakotti! Mä en tehnyt siinä suudelmassa mitään. Sä tiedät, etten tekis sulle niin'' 
Hän katsahti minuun ja laittoi katseensa sitten maahan hymyillen.
''Sä tiedät, kuinka paljon mä haluaisin nyt olla vihanen, mutta mä en pysty'' hän sanoi.
''Mun olis pitänyt ottaa sut mukaan, mutta sä nukuit niin rauhallisena, etten viittinyt'' sanoin ja kiedoin käteni hänen lantiolleen.
''Anteeks, että mä reagoin noin''
''Mä rakastan sua silti'' naurahdin.
''Hei, hankkikaa huone'' Louis sanoi kävellessään ohitsemme kylpyhuoneeseen.
''Hiljaa, Lou'' sanoimme Iggyn kanssa yhteen ääneen.

JOO tää kyl loppuu kohta et ei tartte lukee tätä enää :D olin jo sillee jes nyt pääsen kirjottaa uutta ficcii mut oon vielä kiinni kahes entises nii en pääsekkää :(

ellen poista sitä liam-ficcii ?

ainii ens ficist (lol tiiän jo millanen se on :DDDD) niinii se on hagayy-tarina, koska se mun Zouis-tarina oli aika suosittu! Mul ois jo siihen pari, mut en välttämättä laita sitä jos te ette halua :) Kommentoikaa/vastatkaa kyselyyn :) (EN tee larrya/narrya koska sit mulle tulee karseet feelssit [xd] kyl mulle noist muuteki tulee mut noi kaks on mun weak spot :)) (enkä myöskään Zouis koska viimeks oli se :))

NIALL & LIAM = NIAM

ZAYN & LIAM = ZIAM

NIALL & LOUIS = NOUIS (wtf en pysty kuvitella)

HARRY & LIAM = LIRRY (en pysty kuvitella tätäkää)

ZAYN & HARRY = ZARRY

ZAYN & NIALL = ZIALL (MITÄ ACTUAL VITTUA)

LIAM & LOUIS = LILO