keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Payzerin adoptoima OSA 24

ADAN NÄKÖKULMA

Avasin viestin hieman varuillani.

''Pidä turpas kiinni, tai muuten lupaan sulle, että sun väliaikainen perhe saa maksaa.''

''Ootko okei?'' Liam kysyi.
''Ööh.. Joo, tosi innoissani!'' teeskentelin hymyn.
''Hyvä. Jos voisit siirtää laukkujasi, niin voisin avata tän oven, höpsö.'' Dani naurahti. Punastuin ja työnsin laukkujani syrjään. 

Hän avasi oven ja ahtauduimme sisään isojen ja painavien laukkujemme kanssa. Leukani tippui taas maahan asti kun tulimme sisälle. Kun kävelimme sisään, näin kattokruunuja pitkin käytävää. Vasemmalla puolellani oli suuri keittiö, jonka tasot olivat marmorisia. Siellä oli myös suuri kaksiovinen jääkaappi ja suuri kattokruunu keskitason päällä, joka sai keittiön näyttämään glamouriselta. Keittiön toisella puolella oli olohuone, jossa oli kolme mustaa nahkaista sohvaa, kaksi lepotuolia, plasmatelkkari ja läpinäkyvä kahvitaso kruunaamassa koko olkkarin.

Kävelin pidemmälle taloa ja tulin matotoidun (XD) portaikon alapäähän. Juoksin nopeasti portaita pitkin ja laukkuni heiluivat mukanani kunnes tulin portaiden yläpäähän. Ensimmäinen huone jonka näin, oli päämakuuhuone. Se oli hirvittävän suuri. Päämakuuhuoneen vieressä oli vauvanhuone, se oli suloinen! Siellä oli keltaista ja vihreää seinillä ja kaikki vauvan tarvikkeet. Tulin vauvanhuoneesta pois ja kävelin taas käytävää pitkin eteenpäin. Tulin oven eteen, jossa luki laatalla 'Vierashuone, tervetuloa'. Eli se oli siis vierashuone. En mennyt sisään, vaan jatkoin käytävän kulkemista. Tulin viimeiselle huoneelle käytävässä. Hengähdin syvään ja avasin oven..

Lisää portaita? Juoksin heti seuraavat portaat ylös ja tulin huoneen ovelle, jossa luki 'ADA'. Avasin innoissani oven ja meinasin kaatua portaikkoon. Se oli niin kaunis! Menin istumaan jättimäiselle parisängylleni ja huomasin pian, että minulla oli myös oma kylpyhuone ja sisään käveltävä vaatekaappi. Tämä on jokaisen ihmisen unelma!
''Pidätkö?'' Liam kysyi tullessaan huoneeseeni äidin kanssa.
''Rakastan tätä! Kiitos paljon!'' huudahdin ja menin halaamaan kumpaakin.
''Ei mitään. Ja katsos tätä!'' Liam sanoi ja käveli kohti sänkyäni. Hän veti jonkunlaisen kaukosäätimen yöpöydänlaatikostani ja painoi nappulaa, jonka seurauksena seinästä ilmestyi taulutelkkari. Leukani taas vaihteeksi putosi maahan ja kömpelöin muutaman askeleen taaksepäin, mutta sain kerättyä itseni. 
''Tää on mahtavaa! Kiitos!'' huudahdin taas.
''Meidän ja vauvan huoneet ovat ihan yhtä mahtavia kuin tääkin.'' Dani sanoi.
''No, mutta alkaa olla jo myöhä. Pura tavarasi ja tuu sitten syömään. Teen sun lempparia, spagettia!'' Dani sitten sanoi ja lipaisi huuliaan. Naurahdin ja kiitin heitä, sitten aloitin tavaroideni purkamisen. 




~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

''Huomenna mulla on lääkärintarkistus tälle vauvalle. Mitä te aiotte tehä kun mä oon poissa? Haluan mennä yksin, koska haluan pitää vauvan sukupuolen salaisuutena.'' Dani sanoi niissä väleissä kun ehti ruoaltaan puhumaan.
''Mietin, että voisin mennä pyöräilemään. Mitä tuumit, Ada? Voisit tulla kanssa, sitten kun oot hoitanu hommas Louisin ja Harryn kanssa.'' Liam ehdotti.
''Öö.. öö.. Joo okei, kuulostaa hauskalta!'' valehtelin. Liam hymyili ja söimme ateriamme loppuun hiljaisuudessa. Rehellisesti, minulla ei ole aavistustakaan miten ajaa polkupyörää. Ei minulle oltu koskaan opetettu. Säälittävää, eikö? 16-vuotias ei osaa pyöräillä.
''No, mä meen nyt nukkumaan. Öitä, äiti. Öitä, isä. Nähdään aamulla.'' haukottelin ja halasin vielä kumpaakin.
''Öitä, kullannuppu.'' äiti vastasi.
''Öitä, rakas. En voi oottaa, että pääsen viettämään aikaa sun kanssa huomenna. Rakastan sua.'' isä sanoi ja pussasi otsaani. Hymyilin hiukan ja juoksin makuuhuoneeseeni.

Voi ei.....


Noeise action kauaa kestäny :DDD Noh palataan siihen vielä :D

Payzerin adoptoima OSA 23

ADAN NÄKÖKULMA

''Se tarkottaa, että susta tulee isosisko!'' Danielle innostui. Tipuin paikaltani, mutta palasin siihen heti takaisin. 
''Ootsä tosissas?'' kysyin vakavana.
''Tottakai mä oon.'' Danielle sanoi huolestuneena.
''Ja mustako tulee isosisko?'' kysyin vieläkin vakavana. Danielle nyökkäsi päätään hitaasti.
''Musta tulee isosisko! Onnea, isä ja äiti!'' huudahdin ja halasin heitä. He naurahtivat helpotuksesta ja halasivat takaisin.
Vietimme loppuillan nuotiolle ja nautimme toistemme seurasta. Katsoin kaikkia vuorotellen ja hymyilin itsekseni kaikelle, mitä minulle on tapahtunut. Vaikka olin täällä kaikkien kanssa, minusta tuntui että joku tuijotti minua. Olen varmaan vain hieman varautunut painajaiseni takia, mutta minusta oikeasti tuntuu että minua katsellaan. Tai sitten ei... Kuka minua haluaisi vahtia? 

LIAMIN NÄKÖKULMA

Ajoimme autolla Lontooseen kauniin vaimoni ja mahtavan tyttäreni kanssa. Meidän pitäisi ajaa monta tuntia uuteen kotiimme, tai no, eihän se minulle ja Danille uusi ollut, mutta Adalle. Pojat menivät omiin asuntoihinsa pari korttelia meidän kämpästämme.
''Onko kivaa mennä kotiin?'' Danielle kysyi Adalta.
''Joo! On kivaa, että on joku oikea koti.'' Ada hymyili.
''En voi oottaa, että näät sun huoneen. Palkkasimme ammattilaiset sisustamaan koko kämpän! Ja vauvankin huone on jo valmis.'' Danielle sanoi innoissaan ja hieroi mahaansa. Täytyy myöntää, olen innoissani että saamme vauvan, mutta samalla kauhuissani.. Ada on jo kasvanut, eikä meidän oikeastaan tarvinnut erityisemmin häntä kasvattaa. Mutta vauva... Vauvaa pitää opettaa käymään vessassa, pitää varmistaa ettei riko vauvaa ja pitää opettaa kaikki elämästä... Ja minua pelottaa.

''Haluan jo tavata pikkuveljeni- tai siskoni! Kuinka pitkällä sä ootkaan, äiti?'' Ada kysyi.
''Toisella kuulla. Oon piilottanu sen sulta hyvin, eikö?'' Dani nauroi.
Luoja, että rakastan hänen nauruaan. Kaikki Danissa on niin täydellistä. Ada jäätyi.
''Eli mun pitää odottaa vielä seittemän kuukautta?'' Ada kysyi valittavalla äänellä. Naurahdin Adan innostukselle.
''Jep. 7 kk sun pitää kuunnella sun valittavaa äitiä ja sitä, kun hän himoitsee kaikkea ruokaa. Tästä tulee meille hauskaa!'' sanoin sarkastisesti, ja Dani läppäisi minua käteen. Naurahdin ja pussasin Dania poskelle, pidin kuitenkin katseeni tiessä koko ajan.
''Se oli vaan vitsi. Tiiäthän, että rakastan sua?'' virnistin.
''Ehkä. Todista se.'' Dani haastoi.
''Pussaan sua tuhat kertaa kun ollaan kotona.'' 
''Ja hierot mun jalkoja?'' Dani virnisti.
''Ja hieron sun jalkoja. Ehkä me voidaan tehdä jotain enemmänkin kuin-''
''Mä oon vielä täällä!'' Ada sanoi nopeasti keskeyttäen minut.
''Oho, unohin ihan kokonaan. Sä oot niin hiljaa.'' punastuin hieman.
''Yäk, mua ällöttää.'' Ada irvisti.
''Miks?'' Dani kysyi.
''Koska kun ajattelen teitä kahta- YÄK!'' Ada sanoi. Dani ja minä naurahdimme ja Ada tuhahti laittaen korvakuulokkeensa korviinsa.

NIALLIN NÄKÖKULMA

Istuin Range Roverimme takaosassa. Harry ajoi, Jade oli hänen vierellään ja Zayn ja Perrie olivat edessäni. Olin ainoa, joka oli ilman tyttöystäväänsä, joka oli mälsää. Mutta oli minulla Louis vierelläni. Hän vain sattui nukkumaan. On kivaa mennä takaisin Lontoo-asuntooni, mutta tulen kaipaamaan sitä, että herään joka aamu Adan vierestä yhteisestä hotellihuoneesta. Minut keskeytettiin ajatuksistani, kun puhelimeni värisi. Voihkaisin, otin puhelimeni ja katsoin kuka se oli. Se oli Ada, joka soitti FaceTimellä. Hymyilin, vastasin ja laitoin kuulokkeeni korviini. Adan kauniit kasvot ilmestyivät ruudulle ja hän vilkutti minulle.
''Moi, ihana.'' tervehdin häntä.
''Moi, Niall! Miten menee?'' hän hymyili.
''Tylsää. Entä sulla?'' 
''Häiriintyvästi. Noi kaks on ihan rakastuneita toisiinsa.'' Ada sanoi ja näytti kameralla edessä istuvia Dania ja Liamia. Naurahdin kun hän käänsi kameran takaisin itseensä päin.
''Mun oli pakko soittaa sulle, koska täällä on vähän yksinäistä. Sori.'' Ada kikatti.
''Ei haittaa. Oon ilonen, että soitit, mulla oli sua ikävä.'' sanoin ujosti. 
''Awwww!'' Perrie ja Jade lirkuttelivat minulle. Pyörittelin silmiäni kun Zayn ja Harry vain nauroivat.
''Hei, te sanoisitte myös noin jos näkisitte sen henkilön jota rakastatte!'' huusin Perrielle, Jadelle, Harrylle ja Zaynille. Katsoin takaisin ruutuun ja näin Adan punastuvan. Hän on niin söpö kun punastuu! Hymyilin ja kohautin olkapäitäni.
''Sori, mutta se on totuus. Mä rakastan sua.'' sanoin Adalle.
''Sori, Niall, mä oon varattu..'' Zayn vitsaili ja kietoi kätensä Perrien ympärille. Naurahdin heille ja käänsin katseeni taas Adaan.
''No, mä varmaan nukun loppumatkan. Nähään huomenna, tai maanantaina?'' Ada haukotteli.
''Toki. Nuku hyvin, rakastan sua.'' lähetin hänelle lentosuukon.
''Mäkin rakastan sua. Moikka.'' hän sanoi ja katkaisi sitten puhelun.
Ja nyt takaisin tylsyyteen...

ADAN NÄKÖKULMA

Lopetin FaceTime-puhelun Niallin kanssa, käperryin kasaan ja painoin pääni ikkunaa vasten nukahtaen.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Jo toisen kerran tällä viikolla, heräsin siihen kun pääni pamautui ikkunaa vasten. Voihkaisin, hieroin päätäni ja nousin istumaan. Katsoin auton etuosaan ja näin 'ihanien' vanhempieni pidättävän nauruaan.
''Tosi hauskaa.'' sanoin sarkastisesti.
''Anteeks, rakas.'' Dani kikatti.
''Ollaanko me jo kohta perillä?'' kysyin ja katsoin ulos ikkunasta. Katselin ohimeneviä ja taakse jääviä autoja. Muutama tylsä auto, muutama unelma autoni Ford F 150 ja Viper, mutta yksi auto kiinnitti huomioni. Se oli vanha pakettiauto, jossa oli tummennetut ikkunat. Se ajoi meidän auton takana. Minusta näin tuon saman mökkimme viereisellä parkkipaikalla... Pelästyin hieman, mutta ravistin tunteen pois.
''Joku puoli tuntia tai jotain sellaista.'' Liam vastasi.
Nyökkäsin ja nappasin puhelimeni. Olin saanut pari tekstaria, en kai ollut kuullut ääntä kun nukuin. Yksi Zaynilta, yksi Niallilta ja yksi Perrieltä.

''Herää! Harry sanoi, että vie sut huomenna leffaan ja sitten Louis vie sut valitsee sitä lahjaa. Nähdään pian, rakas. ~Zayn xx''

Vastasin vain simppelin okei-viestin.

''Moi, tytsy. Sun poikaystäväs nukahti ja kuorsaa kuin hullu! Miten pystyt nukkumaan ton vieressä? Kuitenkin, toivottavasti tää kuva saa sut hymyilemään!! ~Perrie <3''


Aloin nauraa kovaa ja sain uteliaat katseet Danilta ja Liamilta. Vastasin Perrielle -aww söpöä :)-. Koska.. Se oli söpöä.. Kolmas ja viimeinen tekstari oli Niallilta.

''Herää, prinsessa. Koska oot huomenna niin kiireinen, tehäänkö jotain tiistaina? Ehkä voit jäädä yöks mun asunnolle. Rakastan sua. ~Niall xoxo''

''Joo, kuulostaa kivalta. Toivottavasti torkuit hyvin! Perrie lähetti kuvan, oot nyt mun taustakuvana ;) Mäkin sua! ~Ada xx''

Sitten laitoin puhelimeni pois ja katselin taas ikkunasta ulos. Se pelottava auto seurasi meitä vieläkin! Toivottavasti se kääntyy seuraavasta uloskäynnistä, sillä muuten alan panikoida.
''Okei, vielä muutama minuutti! En voi oottaa, että näät sun uuden talon!'' Dani huudahti.
''Emmäkään voi odottaa.'' sanoin.

Muutaman minuutin päästä pysähdyimme talomme eteen. Talo oli valtava! Se ei ollut kartano, mutta paljon isompi kuin edellinen taloni. Menimme ulos autosta, Liam avasi takakontin, nappasin laukkuni ja lähdin etuovelle päin. Ovi oli valkoinen ja muu talo harmahtava. Suuria kiviä oli upotettu poluksi ovelle. Se oli jo nyt kaunis! Käännyin katsomaan mikä vanhemmillani oikein kesti ja samalla satuin näkemään sen pelottavan auton parkkeerattuna toiselle puolelle katua. Hengitykseni salpaantui ja pudotin laukkuni. Auto ajoi nopeasti pois, mutta jäin silti jäätyneenä paikoilleni. Sydämeni alkoi takoa tuhatta ja sataa ja aloin panikoida. Kuka se on? Tai ketkä? Ja mitä ne/se haluaa?

Yhtäkkiä sain tekstiviestin, tuntemattomalta numerolta.

Nonii vähä äksönii ;) Ja joku pyys kuvaa Adasta, toivottavasti se ei murskaa teiän unelma-Adaa! :)


Payzerin adoptoima OSA 22

ADAN NÄKÖKULMA

''Vielä kerran! Suoraan eteen!'' ohjaajamme sanoi.
Perrie, Zayn, Niall ja minä liikautimme melojamme, jotta menimme eteenpäin.
''Hyvä. Eteen ja vasemmalle!'' 
Zayn ja minä, jotka olimme vasemmalla puolella meloimme eteenpäin ja oikealla puolella olevat Niall ja Perrie meloivat taaksepäin.
''Täydellistä. Nyt, alas!''
Kyyristyimme alas penkkien väliin ja laitoimme melamme veneen pohjalle. 'Alas' tarkoitti sitä, että meidän pitää mennä alas, ettemme putoa veneestä kun menemme koskea alas.
''Antakaa mennä! Suoraan eteen!''
Meloimme kohti ensimmäistä koskea. Harry, Jade, Danielle ja Liam olivat toisessa veneessä ja Louis meni ammattilaisen kanssa samaan veneeseen, koska veneisiin mahtui vain kaksi tai neljä+ohjaaja. Meloimme koko matkan koskelle ja sitten ohjaaja huusi 'alas'. Vene pomppi kiviä pitkin ja ajelehdimme toiseen suuntaan ja osuimme suureen kiveen, joka aiheutti suuren vesiaallokon päällemme. Kastuimme läpimäriksi. 

Virtaus ohjasi meidät avovedelle ja katsoin Niallia joka nauroi kuin hullu. Niinkuin muutkin meistä. Kai se niin on, että kun on julkkis, ei kerkeä tehdä kaikkia hauskoja asioita. Mutta onneksi heidän kiertueensa loppui, jotta he pystyivät tehdä esimerkiksi tätä.
''Noniin, suoraan eteenpäin, ihmiset.'' ohjaaja sanoi.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

''Kiitos tästä päivästä, oli mahtavaa!'' Liam kiitti ohjaajia. Kaikki muutkin kiitimme ohjaajia ja lähdimme mökkiimme pukemaan jotain kuivaa yllemme. Niall ja minä kävelimme suoraan huoneeseemme ja minä tärisin kylmyydestä.
''Kylmä?'' Niall kysyi.
''Joo vähän.'' tärisin.
''Anna kun mä lämmitän.'' Niall sanoi ihanan karhealla äänellä ja halasi takaapäin. Hengitykseni salpaantui hänen äänestään, käännyin ja suutelin häntä kovaa. Hän suuteli takaisin ja arvatakin saattaa, se alkoi käymään kuumaksi. Kompuroimme takaperin, tavoitteenamme oli päästä sängylle, mutta menimme hiukan sen ohi ja kaaduimme lattialle josta kuului iso tömähdys. Laskeuduin Niallin päälle ja katsoin häntä hetken ennenkuin aloin nauraa. Hän hymyili ja naurahti hieman myös.
''Onneks toi tapahtui, koska en olis pystynyt pidättämään itteäni hyökkäämästä sun kimppuun.'' nauroin. Niall naurahti ja hieroi selkääni sormillaan.
''Se oli hauskaa niin kauan kuin sitä kesti.'' hän virnisti.

Tirskahdin ja pussasin hänen poskeaan. Nousin ja otin pois läpimärän paitani. Kumarruin ottamaan uutta asua matkalaukustani, käännyin kylpyhuonetta päin vaihtamaan niitä, mutta huomasin Niallin tuijottavan minua.
''Mitä sä tuijotat?'' kysyin ja yritin peittää ylävartaloani, tunsin epävarmuutta.
''Anteeks... Sä vaan oot niin kaunis. Kaikki sussa on niin täydellistä, mä vaan ihailin sua ja mietin, miten oon näin onnekas. Sori, ei ollu tarkotus tehä tästä mitenkään epämukavaa.'' Niall pyyteli anteeksi.
''Ei se mitään. Kyllä mäkin ihailen sun vartaloa, kun sulta lähtee paita pois.'' hihitin, menin kylpyhuoneeseen ja vaihdoin vaatteeni. Tulin kylpyhuoneesta ja Niallkin oli jo vaihtanut vaatteensa.
''Me grillataan makkaraa päivälliseks tänään. Kaikki meni jo sytyttämään nuotiota, joten me voidaan mennä suoraan ulos.'' Niall sanoi. Hymyilin, menin hänen luokseen ja työnsin häntä kevyesti sängylle.
''Tai sitten me voitaisiin pussailla hetki..'' sanoin viattomasti.
''Kyllä sekin käy.'' 
Suutelin Niallia hetken kunnes hän vetäytyi, katsoi minua ja haroi hiuksiani.
''Sä oot mahtava suutelija. Niinku, oikeesti mahtava.'' Niall naurahti.
''No, kai siinä tulee hyväks ku ei muuta tee ku suutele.'' naurahdin.
''Noniin, takaisin pussailuun.'' Niall naurahti ja veti päätäni hieman ylemmäs, jotta huulemme taas koskettaisivat.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Rämpyttelin Niallin kitaraa huvikseni. Tiedän, miten sitä soitetaan, joten soitin muutaman soinnun.
''Tänäänhän on Adan synttärit, joten meidän pitäis laulaa sille ja antaa lahjat, eiks niin?'' Liam kysyi.
Katsoin ylös kitarasta ja ravistelin päätäni.
''Emmä mitään lahjoja halua.. Te ootte antanu mulle jo niin paljon..'' sanoin.
''Harmi.'' Jade lirkutti.
''Okei, lauletaan kolmosella...'' Perrie sanoi.
''3..2..1!'' Zayn sanoi nopeasti. 
Kaikki lauloivat 'paljon onnea'-laulun korkealta ja kovaa kun Harry toi kakun piknik-pöydälle. Siinä oli monta kynttilää. He lopettivat laulun ja puhalsin kynttilät. Kaikki taputtivat ja hymyilivät kuin idiootit.
''Lahjojen aika!'' Jade huudahti.
''Avaa mun ensin!'' Perrie sanoi ja kiikutti lahjapussin eteeni. Siellä oli upea musta mekko, jonka hameosa oli paljetteja täynnä.
''Ihana! Kiitos Perrie!'' sanoin ja halasin Perrietä.
''Ei mitään.''

''Mun seuraavaks!'' Harry sanoi ja antoi minulle laatikon. Laitoin mekon pussiinsa ja avasin laatikon. Siellä oli musta ja leopardikuvioinen snapback.
''Rakastan tätä! Oon aina halunnut tämmösen! Kiitos, Zayn!'' sanoin ja halasin Harrya.
Jadelta sain kauniin Tiffany&Co käsikorun, Zaynilta suoristusraudan, Louis sanoi että kun menemme takaisin hotellille, saan valita millaisen lahjan kaupungista haluan ja Liamilta & Daniellelta MacBook Pron sekä iPhone 5! Tunnen itseni niin hemmotelluksi.
''Okei, prinsessa.. Mulla on sulle parikin asiaa. Ekaks nää.'' Niall sanoi ja laittoi kenkälaatikon eteeni.
''Niall.. Et kai sä!'' huohotin ja avasin laatikon, josta paljastuivat Air Jordanit. 
''Nää on täydelliset! Kiitos!'' sanoin ja pussasin hänen poskeaan.
''Ei mitään. Toiseks.. Sadan dollarin lahjakortti Hollisteriin, sehän on sun lempikauppa.'' Niall sanoi ja antoi lahjakortin. Leukani tippui varmaankin maahan asti. Hänellä on mennyt paljon rahaa lahjoihini!
''Kolmas ja viimenen juttu on..'' hän sanoi ja veti boksin taskustaan. Käteni lensi suuni päälle kun hän avasi laatikon. Siellä oli hopeinen kaulakoru, jossa oli lila ja vaalea timantti ja laatta jossa luki 'My princess' ja laatassa oli myös kruunu.

''Halusin antaa tän sulle, että voit aina muistaa että oot mun prinsessa, vaikken sun vierellä oiskaan.'' Niall sanoi ja laittoi korun kaulaani. 
''Niall, mä rakastan sitä. Kiitos.'' sanoin kyyneleet silmissäni.
''Ihan mitä vaan sulle.'' hän sanoi ja pussasi poskeani.
''Okei, meillä on vielä yks yllätys sulle.'' Liam sanoi.
''No mitähän se vois olla?'' 
''Mä oon raskaana.'' Danielle vastasi.


1. Kuinka moni arvas et Dani on raskaana? 
2. Luuletteko, et Ada tykkää siitä vai ei? 
3. Onks tää ficci liian pitkä teidän mielestä?! (koska jotkut vakkarikommentoijat on lopettanu kommaamisen kokonaan :O)


 JOO NAURAKAA TOLLE MY PRINCESS-EDITILLE :DDD


tiistai 29. lokakuuta 2013

Payzerin adoptoima OSA 21

ADAN NÄKÖKULMA

Kävelin metsässä etsimässä polttopuita nuotiolle. Lähdemme huomenna taas hotellille, joten tänään aiomme pitää hauskaa nuotiolla. Kuulin oksien raksahtavan jalkojeni alla, joka säikäytti minut vähän väliä. Vihdoin pääsin aukealle alueelle, missä pojat olivat hakanneet halkoja. Otin läjän niitä mukaani, kunnes kuulin kahinaa puskista. Pysähdyin ja etsin äänien syytä.
''Pojat? Jos te yritätte pelotella, tää ei oo kivaa..'' sanoin, koska luulin että joku pojista yrittäisi vain säikytellä minua. Kuulin tumman naurun takaani ja tunnistin äänen liiankin hyvin.
''Ga-Gary?'' änkytin.
''Katsos, mitäs huoralleni kuuluu? Ainiin, eihän mua kiinnosta.'' hän sanoi ilkeästi ja lähestyi minua. Seuraava liikkeeni jonka tein, oli sellainen jota tein usein. Juoksin. Juoksin niin lujaa kuin pääsin paetakseni tuota hirviötä. Olin melkein mökillämme, kunnes kompastuin risukasaan ja laskeuduin mahalleni.
''En kai saanut tehtyä tehtävääni silloin kujalla. Mutten todellakaan epäonnistu nyt. Hyvästi, huora.'' Gary nauroi ja osoitti asetta päähäni..

''Ei!'' huusin.
''Ada? Ada!'' Niall kysyi vieressäni. Nyyhkytin hieman ja tartuin hänen käteensä.
''S-sä oot t-täällä? Ooks-ooksmä h-hengissä?'' kysyin.
''Tottakai sä oot. Mikä uni sulla oikein oli meneillään?'' Niall kysyi pehmeästi ja veti minut rinnalleen.
''Hän tuli takaisin... Tappamaan mua.'' nyyhkytin.
''Kuka?''
''Gary.''
''Sun isäpuo- tai siis sun entinen isäpuoli?'' Niall kysyi.
''Niin.''
''Se joka pahoinpiteli sua?'' Niall kysyi, jokseenkin vihaisena. Nyökkäsin.
''Ada, älä huoli. Lupaan suojella sua kaikelta vaaralta, varsinkin häneltä. Niinkuin Liam ja Danikin.. Mä rakastan sua.'' Niall sanoi viimeiset sanat hiljaa. Vetäydyin hänen rinnaltaan ja katsoin hänen silmiinsä.
''Tarkotatko sä sitä? Säkö rakastat mua?'' kysyin piilottaen hymyni.
''Joo. Kyllä. Rakastan sua, Ada.'' Niall hymyili.
''Mäkin rakastan sua, Niall.'' hymyilin ja suutelin häntä.
''Mä tiiän, että me ollaan seurusteltu vasta.. 15 tuntia? Mutta oon varma siitä, että oon rakastunut suhun. Kai mä oon tienny sen jo kauan.'' Niall sanoi suurella hymyllä.
''Sama. Luoja... Miten mä oon niin onnekas?'' huokaisin ja halasin Niallia.

''Niall! Ada! Aika valmistautua lähtöön!'' Danielle huusi oven takaa.
Hyppäsin pois sängystä ja menin matkalaukulleni. Otin sieltä bikinit, shortsit ja paidan ja menin kylpyhuoneeseen. Tulin sieltä rynnäten ulos suukottamaan Niallia.
''Mun oli pakko, koska nyt se on sallittua.'' nauroin.
''Voisin suudella sua ikuisuuden.'' Niall sanoi.
''Sä oot niin imelä, Niall!'' Louis huusi oven takaa. Nostin kulmaani ja avasin oven, josta Liam ja Louis pyllähtivät maahan.
''Isä? Louis? Mitä te teette?'' kysyin ja tukahdutin nauruani.
''Öö-''
''Liam halusi tietää, ettei täällä tehdä vauvoja.'' Louis sanoi. Melkein tukehduin.
''Ei! Ei, ei, ei, ei. Ei siitä tarvii huolehtia, ei me vielä.'' sanoin nopeasti.
''Okei. En vaan halua mun 16-vuotiaan tyttäreni tekevän mitään epäkypsää.'' Liam sanoi ja pussasi otsaani.
Ainiin, on syntymäpäiväni.
''Onneksi olkoon!'' Liam, Niall ja Louis huusivat. He säikäyttivät minut todella, joten tietenkin kaaduin maahan. 
''Kiitti.'' sanoin sarkastisesti ja nauroin sitten. Niall ryntäsi luokseni auttaen minut ylös. Mumisin kiitokset ja menin takaisin kylpyhuoneeseen.

Suljin kylppärin oven ja aloin riisua pyjamaani. Sujautin bikinit ylleni ja katsoin peiliin. Tällaisina hetkinä olen kiitollinen, että menin juoksemaan tai salille poikien kanssa. Ennen pullea mahani on nyt pienempi. Ainoa asia, joita en kehossani voi muuttaa ovat arvet. Osa on Garyn aiheuttamia ja osa itseni aiheuttamia. Lantiollani on eräs jälki, joka sattui hirveästi kun Gary sen teki. Hän oli humalassa ja vihainen jollekkin asialle, joka tapahtui hänen työpaikallaan. Hän otti silloin sytkärinsä ja haarukan, ja piti haarukkaa tulen yllä, että se varmasti kuumenisi tarpeeksi. Sitten hän tunki kuuman metallihaarukan lantiolleni. Se sattui ja menetin ääneni hetkeksi, kun itkin kivusta niin paljon. Laitoin peukaloni värikkäälle jäljelle ja muistelin, kun se oli tuore ja pistävä. Se oli ällöttävä ja kirveli mahdottomasti. Laitoin paidan ja shortsit nopeasti ja menin huoneeseen missä Niall minua odotti.
''Kaikki on ruokailusalissa, mutta mä halusin oottaa sua. Mennäänkö?'' Niall kysyi ja laittoi puhelimensa pois. Nyökkäsin, hän otti kädestäni ja menimme ruokailusaliin, jossa kaikki jo meitä odottivatkin.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Kun kaikki olivat syöneet, menimme hakemaan välineitämme koskenlaskua varten. Kaikki laitoimme pelastusliivimme päälle ja näytimme ihan CIA-agenteilta. Nappasimme myös kypärämme ja melamme. Nauroin Niallille, joka ei saanut liivinsä vetoketjua kiinni.
''Tää on varmaan rikki.'' Niall murahti tappiolleen. Menin Niallin eteen ja vedin vetoketjun helposti ylös.
''Okei, toi ei ollut reilua. Se tykkää susta koska oot niin kaunis.'' Niall sanoi ja risti kätensä rinnalleen kuin lapsi. Naurahdin, pussasin hänen poskeaan ja menin Zaynin luo.
''Moi, bestis.'' hymyilin.
''Moi. Sä ja Niall ootte siis vihdoin yhdessä. Tarkottaaks tää nyt, että oot kaiken ajan sen kanssa, etkä enää mun?'' Zayn teeskenteli surullista.
''Niin, me ollaan yhessä enkä vois olla onnellisempi. Mutta niin kauan kuin sä et oo kiireinen loistavan tyttöystäväs kanssa, ois ihanaa viettää aikaa sun kanssa.'' sanoin.
''Mennäänkö leffaan kun palataan täältä?'' hän kysyi.
''Tottakai.'' nyökkäsin.
''Hyvä. Nyt mee viettämään aikaa poikaystäväs kanssa niin mä teen saman Perrien kanssa. Jutellaan myöhemmin, synttärisankari.'' Zayn sanoi ja halasi minua.
''Kiitos.'' hymyilin ja juoksin Niallin luo.

Hiippailin hänen taakseen ja hyppäsin tämän selkään. Hän kompuroi muutaman askeleen eteenpäin, mutta pysyi pystyssä.
''Moi, prinsessa.'' Niall sanoi.
Kiipesin ylemmäs hänen selkäänsä ja käännyin hänen toiselle puolelleen niin, että olin hänen kasvojensa edessä. Tartuin hänen kasvoihinsa suudellen häntä kun hän piti reisistäni kiinni, etten tippuisi. Kuulin jonkun ottavan kuvan ja katsoin Danielleen, jolla oli iphone meihin osoitettuna.
''Se oli niin söpöä, että mun oli pakko ikuistaa se.'' hän hymyili.
''Kaikki jotka on menossa lautalle, nyt bussiin!'' joku mies huusi. Hyppäsin samantien Niallin sylistä pois ja juoksin bussin takaosaan. Olin innoissani, mutta kukapa ei olisi 16-syntymäpäivänään? Nojasin ikkunaa vasten katsoen maisemaa, ja Niall istui viereeni.
''Täällä on niin kaunista.'' huokaisin, ja jatkoin maiseman katselua.
''Ei niin kaunista kuin sä oot.'' Niall sanoi ja pussasi poskeani.
''Oot vieläkin superimelä, Niall!'' Louis sanoi edestämme. Hihitin ja laitoin pääni Niallin olkapäälle.

Toi tyttö ei sit oo Ada !!!!!!

Nojee, tosi kiinnostava osa taas :D Yritän viel kirjottaa lyhkäsen aamuks!! Kiitos kommentoijille 

Payzerin adoptoima OSA 20

ADAN NÄKÖKULMA

jatkuu viime osasta eli..

*muistikuva*

Liam ja Danielle kävelivät vierelläni, samaa tahtia kuin minä. Pääsimme tiskille ja Liam osti 3 ranneketta. Saimme kirkkaankeltaiset rannekkeet ja menimme porteista sisään.
''Minne ekaksi?'' Danielle kysyi.
''PINGVIINIEN LUO!'' Liam ja minä huusimme kuorossa. Vedimme high-fivet Liamin kanssa, sitten hän nosti minut roikkumaan olkapäälleen ja alkoi juoksemaan kohti pingviinejä. Danielle naurahti ja lähti juoksemaan perässämme.
''Pingviinejä!'' Liam huusi saaden minut kikattamaan.
''Näätkö pingviinejä missään, Ada?'' Liam kysyi vieläkin juosten.
''En vielä! Katso niitä kylttejä, Li!'' huudahdin.
''Tuonne päin!'' Danielle huusi ja osoitti suuntaa.
''ME TULEMME, PINGVIINIT!'' Liam huusi ja sai joitakin katseita.
Pysähdyimme pingviini-aluelle ja Liam päästi minut alas.
''Näätkö ne?'' hän kysyi.
Ravistelin päätäni kielteiseksi vastaukseksi. Edessäni oli monia ihmisiä ja vaikka olinkin aika pitkä, en silti tarpeeksi. Liam kumartui eteeni. En liikkunut, ihmettelin vain miksi hän niin teki.
''Tuu mun olkapäilleni, mä nostan sut.'' Liam sanoi varmasti.
''Ootko ihan varma?'' kikatin.
''Joojoo, tuu nyt!'' Liam rohkaisi. 
Naurahdin ja menin hänen olkapäilleen. Hän nousi seisomaan ja varmisti etten putoa pitäen jaloistani kiinni. Puristin hänen paitaansa nyrkkiini, minua pelotti vaikka tiesin ettei hän minua tiputtaisi -ainakaan tahallaan-. 
''Älä huoli, en anna sun tippua.'' Liam nauroi. Hymyilin ja sekoitin hänen hiuksiaan.
''Aww! Ne on niin söpöjä!'' Danielle lirkutti.
''Ne taapertaa niin suloisesti!'' nauroin.
''Meidän pitäis ottaa tommonen!'' Liam ehdotti.
''Ei!'' Danielle hylkäsi idean.
''Ei sitten!'' Liam tuhahti lapsellisesti. Minä ja Danielle nauroimme Liamin lapsellisuudelle.


*takaisin nykyhetkeen*

Hymyilin muistolle. On mahtavaa, kuinka elämäni on tuosta hetkestä muuttunut. Nyt minulla on maailman parhaimmat vanhemmat, unelmieni mies, ihania ystäviä ja muutenkin elämäni on muuttunut loistavaksi. Se muuttui niin paljon paremmaksi ja rakastan sitä joka päivä.
''Niall, mä tipun!'' huusin.
''En anna sun tippua ikinä.'' Niall sanoi dramaattisesti. Aloin nauraa ja vartaloni veltostui Niallin käsillä. Saavuimme mökimme pihalle, jossa joku työntekijä oli aloittanut nuotiomme.
''Kaikki on valmista.'' mies sanoi irkkuaksentilla.
''Toinen irlantilainen! Mikä sun nimi on?'' kysyin ja yritin olla ystävällinen.
''Dave. Ja sun täytyy olla Megan Fox koska oot niin näyttävä.'' Dave puri huultaan.
''Tiedätkö mitä muuta oon?'' virnistin.
''No?'' hän kysyi.
''Varattu.'' sanoin ja näytin karkkisormustani. Niall nosti katseensa maasta minuun ja hymyili. Suutelin Niallia intohimoisesti ja kuulin Daven voihkaisevan.
''Sori, kaveri. Mä oon ainoo irlantilainen hänen sydämessään.'' Niall sanoi.
''Ihan sama.'' Dave sanoi, hyppäsi kuorma-autoonsa ja lähti. Hihitin ja käännyin Nialliin. 
''Hae sä sun kitara ja mä haen ainekset s'moresseihin!'' ohjeistin. Niall nyökkäsi, pussasi minua nopeasti ja sitten juoksimme mökkiimme.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Kaikki mutustelivat s'moresseja ja Niall rämpytti kitaraansa, koska oli syönyt niitä jo liikaa ja alkoi voida pahoin.
''Mitä lauletaan?'' Niall kysyi.
''Truly, madly, deeply!'' ehdotin.
''Okei, laula mukana.'' Niall sanoi.
''Mutta emmä osaa laulaa.'' nauroin.
''Älä selitä! Jooko? Mun vuoks?'' Niall mutristi huultaan.
''Okei.'' tuhahdin.
Niall alkoi soittaa kitarallaan ja lauloi kaksi ensimmäistä säkeistöä, vaikka ensimmäinen olisikin kuulunut Liamille.


''Am I asleep am I awake or somewhere in between
I cant believe that you are here and lying next to me
Or did I dream that we were perfectly intertwined
Like branches on a tree, or twigs caught on a vine

Like all those days and weeks and months I tried to steal a kiss
And all those sleepless nights and daydreams where I pictured this
Im just the underdog who finally got the girl
And I am not ashamed to tell it to the world!''

Liityin hänen lauluunsa kertosäkeessä ja piilouduin hänen selkänsä taakse, ettei kukaan kuulisi lauluani.

''Truly, madly, deeply I am
Foolishly, completely falling
And somehow you kicked all my walls in
So baby say youll always keep me
Truly, madly, crazy, deeply in love with you
In love with you''

Muutkin liittyivät sen jälkeen biisiin ja lauloimme sen loppuun. Lopussa hautasin pääni Niallin rintaan koska häpesin. En ole ennen laulanut kenenkään edessä.
''Vau, Ada, sähän oot mahtava laulaja!'' Jade kehui.
Kaikki nyökkäilivät päitään.
''Kiitos, vaikkei se olekaan totta. Kuitenkin, mä oon aika väsynyt. Mä meen nukkumaan.'' haukottelin.
''Se kai tarkoittaa, että mäkin menen.'' Niall sanoi ja nousi ylös.
''Ei sun tarvii.'' sanoin.
''Ei tää oo hauskaa ilman sua. Muutenkin, haluan viettää joka sekunnin sun kanssa.'' Niall sanoi ja pussasi poskeani. Kaikki huudahtivat 'awww'. Kikatin hieman ja menin vanhempieni luo.
''Hyvää yötä. Rakastan teitä molempia.'' sanoin ja halasin ensin Dania, sitten Liamia. Dani pussasi poskeani ja Liam otsaani. Käännyin ja lähdin Niallin kanssa mökkiin. Menin suoraan kylpyhuoneeseen pukien pyjamani ja sitten minun ja Niallin jakamaan makuuhuoneeseen. Näin Niallin laittavan tyynyjä ja peittoja lattialle.

''Mitä sä teet?'' kysyin ja säikytin hänet samalla.
''Hitto, sä säikäytit! Laitan mun sänkyä tähän, että saat sängyn.'' Niall kohautti olkapäitään.
''Älä oo naurettava. Tuu tänne, Horan. Emmä sua raiskaa, mä lupaan.'' nauroin. Niallkin naurahti ja kiipesi sitten sänkyyn viereeni. Hänen kätensä kietoutuivat vyötärölleni ja pääni löysi paikan hänen rinnaltaan. Niall lauloi 'Only Love'-biisiä Ben Howardilta korvaani ja haroi hiuksiani samalla.

''Darling you're with me, always around me.
Only love, only love.
Darling I feel you, under my body.
Only love, only love.
Give me shelter, or show me heart
Come on love, come on love.
Watch me fall apart, watch me fall apart.

And I'll be yours to keep.
Wind in the shadows, whale song in the deep.
Wind in the shadows, whale song in the deep.

Darling you're with me, always around me.
Only love, only love.
Darling I feel you, under my body.
Only love, only love.
Give me shelter, or show me heart
Come on love, come on love.
Watch me fall apart, watch me fall apart.

And I'll be yours to keep.
Wind in the shadows, whale song in the deep.
Wind in the shadows, whale song...

Darling you're with me, always around me.
Only love, only love.
Darling I feel you, under my body.
Only love, only love.
Give me shelter, or show me heart
Come on love, come on love.
Watch me fall apart, watch me fall apart.''

Hän lopetti ja suuteli minua hellästi huulille. Ennenkuin nukahdin uneen, mumisin kolme tärkeää sanaa.
''Mä rakastan sua.''
Ja pelottavaa on, että tarkoitin niitä.
Olen hiton varma, että rakastan Niallia.


Ja sitte vielä biisit jotka tässä osassa esitettiin;


One Direction - Truly, Madly, Deeply

Ben Howard - Only Love

Oon pahoillani, etten eilen kirjottanut! Olin vaa nii kipee et sammuin siinä kaheksan jälkee ja tänää sit jäinki kotii pelottelee tätä tautii pois :) Ja tää osa SUCKS, yritän kirjottaa parempaa settii illalla! :)

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Payzerin adoptoima OSA 19

ADAN NÄKÖKULMA

2 VIIKKOA MYÖHEMMIN

Huomenna on syntymäpäiväni. Ja olen innoissani, täytänhän 16! Viime viikot olen hengaillut Niallin kanssa. Olen myös jutellut enemmän Zaynille ja Harrylle. Louisilla ja minulla on kaikki ihan hyvin, emme vain kauheasti ole tekemisissä. Äitini ja isäni ovat kyselleet vointiani useammin, mutta olen myös kysynyt äidin vointia useimmin.. Lähiaikoina jokin on ollut oudosti. Luulin ensin, että hänellä olisi menkat tai muita tyttöjen juttuja, mutta koska se on jatkunut jo aika pitkään, se ei voi olla vain tyttöjen juttuja.
''Moi, Ada.'' Harry sanoi ja tuli huoneeseen Jaden kanssa.
''Moi, Harry. Moi, Jade!'' hymyilin.
''Heeei, miten menee?'' Jade kysyi.
''Hyvin! Entä sulla?''
''Hienosti!''
''Hyvä. Onks teillä mitään ajatusta missä kaikki on?'' kysyin.
''Salaisessa paikassa. Siksi me itse asiassa ollaan täällä.'' Harry sanoi.
''Ööh.. Mitä tapahtuu...?'' kysyin uteliaana.
''Me lähdetään pienelle reissulle pariksi päiväksi. Joten pakkaa tavarasi, sulla on puol tuntia aikaa!'' Harry sanoi ja lähti keittiöön.
''Luota muhun, se on jotain mahtavaa.'' Jade hymyili.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

''Okei, mennään.'' sanoin ja raahasin matkalaukkuni olohuoneeseen.
''Jade on auton kanssa tossa hotellin edessä. Joten meidän pitää kulkea vaan aulan läpi.'' Harry kertoi.
''Okei. Voitko kantaa tän? Jooko? Sä oot niin iso ja vahva ja mä oon vaan tällanen pikkunen ja heikko.'' anelin.
''No okei, pikkutyttö.'' Harry nauroi. 
Hän nappasi matkalaukkuni ja lähdimme autolle päin.
''Kauanko tää autokyyti kestää?'' kysyin kun pääsimme autoon.
''Pari tuntia. Suosittelen että torkut tai vaikka pelaat puhelimellas.'' Harry sanoi.
''Akku loppu. Eli siis torkun.'' huokaisin ja painoin silmäni kiinni.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Heräsin, kun auto ajoi jonkun kuopan yli ja pääni osui ikkunaan.
''Au..'' sanoin ja hieroin kipeää kohtaa päässäni.
''Sori tosta! Ootko okei?'' Jade kysyi.
''Joo. Missä me muuten-'' keskeytin itseni heti kun katsoin ikkunasta ulos. Silmieni edessä oli metsää, mökkejä, kaunis järvi ja lautta joka meni rantaviivaa pitkin. 
''Luoja!!'' huudahdin.
''Tykkäätkö?'' Harry hymyili.
''Joo! Täällä on mahtavaa!'' hymyilin innoissani. Jade pysäytti suuren mökin eteen. Menimme ulos ja Harry otti laukkumme kun Jade ja minä kävelimme mökkiin.
''Ketään kotona?!'' Jade huusi.
''Joo! Tytöt ovat!'' Perrie nauroi tullessaan jostain. Danielle tuli hänen perästään ja tuli halaamaan minua.
''Pojat kerää polttopuita.'' Dani sanoi.
''Hyvä. Vihdoinkin ne tekee jotain.'' Harry vitsaili kävellessään ovesta sisään. Nauroimme hänen vitsilleen ja siinä samassa pojat tulivatkin mökkiin.
''Polttopuut on kerätty ainakin tälle illalle. Aurinko laskee joskus tunnin päästä.. Meidän pitäis varmaankin mennä syömään.'' Liam sanoi halaten minua.
''Ruokaa!'' huusin ja juoksin kohti ruokailupaikkaa. Väsyin ja aloin kävelemään, yhtäkkiä Louis ilmestyi kuin tyhjästä.

''Moi.'' Louis sanoi.
''Moi..'' sanoin ujosti.
''Mä haluun pyytää anteeks, että olin niin kusipää sulle. Mun olis pitäny kunnioittaa sua ja sun tunteita enemmän. Vaikka me oltiinkin yhdessä vain hetki, näin, ettei sulla ollut hyvä olla mun kanssa. Nään, että oot paljon onnellisempi Niallin kanssa. Sä voit olla oma itses Niallin kanssa, mä vaan muutin sua ja oon siitä pahoillani. Lupaan, että kohtelen sua ja muita tyttöjä tästä lähtien kunnioittavammin. Voidaanko me olla vielä kavereita?'' Louis sanoi varmasti.
''Ihan ekaksi, mä en oo Niallin kanssa. Haluaisin olla, mutta aion odottaa, että hän tekee ekan liikkeen. Toiseksi, kiitos. Ja tottakai me voidaan olla kavereita.'' hymyilin.
''En voi oottaa, että pääsen syömään. Näännyn kohta.'' marmatin.
Louis ja minä menimme sisään rakennukseen, jossa oli buffet-pöytä.
''Voi Luoja..'' kuolasin.

Tuijotin ruokaa hetken kunnes joku tuli taakseni ja peitti silmäni käsillään.
''Arvaa kuka?'' henkilö kuiskasi korvaani.
''Tulevaisuuden mieheni?'' vitsailin.
''Oikein.'' hän tuli eteeni hymyillen.
''Just, sun vain sun villeimmissä unelmissas, Horan.'' vinkkasin.
''Mennään syömään.'' Niall nauroi ja menimme käsikynkässä pöydän luo.
''Kaikki näyttää niin hyvältä.'' sanoin ja vedin nenäni täyteen ruoan hajua.
''Kanansiipiä!'' huudahdin, otin lautasen ja ryntäsin kanojen luo. Niall naurahti, mutten välittänyt hänestä nyt, minun oli pakko saada ruokaa.
''Nuudeleita!'' Niall huudahti ja osoitti herkullisen näköisiä nuudeleita. Kävelin buffettipöytää pitkin ja otin kaikkea vähän. Sitten menin istumaan muiden joukkoon. Niall ja Zayn olivat vieressäni, Dani ja Liam istuivat minua vastapäätä, Perrie oli Zaynin vieressä ja Harry ja Jade olivat pöydän päässä.
''Huomenna me mennään laskemaan koskea (wtf? tarkotin koskenlaskuu, voiks sen sanoo tollee :D). Vain meidän jengimme.'' Danielle sanoi suu täynnä ruokaa.
''Oikeesti?'' kiljaisin.
''Joo. Tiedän, että oot aina halunnut mennä telttailemaan ja kokeilla koskenlaskua. Sä oot niin seikkailunhaluinen tyttö, että ajattelin, että mikä voisi olla parempi tapa viettää sun synttäreitä, kuin olla mökillä perheen ja ystävien kanssa.'' Liam hymyili.
''Kiitos.'' hymyilin takaisin.
''Mitä vain meidän loistavalle tyttärellemme.'' Liam virnisti ja otti kädestäni kiinni pöydän yli.

''En voi oottaa että päästään nuotion ääreen.'' Zayn hymyili.
''Niipä! Toin mun kitaran, että voidaan vähän jammailla.'' Niall ilmoitti innokkaasti.
''Onko kaikki jo valmiita?'' Perrie kysyi.
''Ei, ei, ei! Onko täällä jälkiruokaa? Nyt nimittäin kelpais suklaakakku.'' Danielle sanoi suu täynnä nuudeleita ja kanaa. Liam otti hänen kädestään ja antoi tälle varoittavan katseen. Danielle suoristi selkäänsä ja punastui hieman. Outoa.. Mikä äitiä vaivaa? Hänen tunteensa ovat vaihdelleet laidasta laitaan, hänellä on nälkä, häntä väsyttää... Pitää kysyä häneltä myöhemmin.
''Me voidaan tehdä sulle jotain hyvää.'' Perrie ehdotti.
''Joo, noniin mennään jo! En oo ikinä ollu nuotion äärellä. Mennään, mennään, mennään!'' vaadin, nousin pöydästä ja lähdin kävelemään poispäin. Niall juoksi rinnalleni ja otti kädestäni kiinni.

''Muuten, rakas, sä punkkaat mun kanssa nää pari päivää. Tästä tulee hauskaa.'' Niall nauroi.
''Voi luoja, älä vaan yritä sitten paritella mun kanssa.'' vitsailin.
''No en todellakaan, emmä tekis sitä. Mä arvostan sua liikaa. Ehkä jos me mennään naimisiin.'' Niall sanoi vakavissaan.
''Ei mua haittais olla naimisissa sun kanssa.'' sanoin.
''Mä voisin odottaa sua ikuisuuden, Ada.'' Niall sanoi vilpittömästi ja katsoi silmiini. ''Mä oon odottanu oikeeta hetkeä kysyä ja nyt on täydellinen aika. Ada LaBelle, tulisitko tyttöystäväkseni?'' Niall kysyi, vetäisi sormusrasian taskustaan ja polvistui toiselle polvelleen. Naurahdin hänen tavalleen kysyä minua yhteen.
''Niall, mä-''
''Herrajumala! Ada, älä tee sitä! Sä heität sun elämän hukkaan! Sä oot liian nuori menemään naimisiin- ja sä et edes kosi.. Kuinka noloa.'' Perrie huusi. Kaaduin Niallin käsille nauraen.
''Joo, tottakai, Niall. Ois ihanaa olla sun tyttöystävä.'' hymyilin.
Niall nousi ylös samalla nostaen minut ja pujotti sormeeni karkkisormuksen. Kiedoin käteni hänen niskansa ympäri ja suutelin tätä intohimoisesti.

''Aww, te kaksiko vihdoin seurustelette? Oli jo aikakin!'' Zayn sanoi, käveli Perrien taakse ja kietoi kätensä Perrien vyötärölle.
''Niin, ne vaan seurustelee. Eivät mene naimisiin.'' Perrie sanoi nauraen itselleen. Zayn nyökkäsi ja naurahti. Hymyilin heille ja suutelin Niallia uudestaan. Tuntuu niin hyvältä suudella häntä ja kutsua häntä poikaystäväkseni. 
''Unohdin, että oot niin hyvä suutelija.'' Niall huohotti.
''Opin parhaalta.'' vinkkasin.
Niall hymyili sydämenpysäyttävän hymynsä, heitti minut olkapäänsä yli ja lähti juoksemaan kohti mökkiä.
Tämä muistutti paljon päivää, jolloin tapasin Daniellen ja Liamin..



Noh, onko Nada hyvä pari teidän mielestä? :)
Eiks ollu söpö tapa, miten Niall kysy Adaa? Voiku muaki kysyttäis yhtä söpösti.. Ehkä vielä joku päivä ;) Ehkä..
  

Payzerin adoptoima OSA 18

NIALLIN NÄKÖKULMA

Kaikki parit pitivät käsistään romanttisesti kiinni, mutta minä ja Ada heiluttelimme liittäytyneitä käsiämme hassusti eteen ja taakse. Olen iloinen, kun saan olla täällä hänen kanssaan, hän on mahtava. Olen myös iloinen hänen puolestaan, että he erosivat Louisin kanssa, koska nyt minun ei enää tarvitse piilotella tunteitani, saatikaan tuntea syyllisyyttä niistä. Olen tavallaan yrittänyt vakuuttaa itselleni, etten rakasta häntä, koska rakkaus on niin voimakas tunne. Ja tiedän, ettei hän pidä minusta sillä tavalla lainkaan. Jos rakastaisin häntä, sydämeni murskaantuisi, sillä en saa kutsua häntä omakseni.
''Mitäs jos me erottais hetkeksi? Luulen, että me kaikki tarvitaan vähän aikaa kumppaneidemme kanssa.'' Danielle sanoi, ja vinkkasi minulle. Kaikki nyökyttelimme. Hymyilin Daniellelle kiitokseksi. Kai se on selvää, että pidän Adasta, joten ehkä Danielle hyväksyy sen?
''Mitä haluat tehdä ekaksi?'' Ada kysyi.
''Haluutko pelata pelejä? Voitan sulle pehmolelun, niinkuin kaikissa leffoissa.'' ehdotin.
''Hei, jos jotain, niin mä voitan sen pehmolelun sulle, Horan.'' 
''Niin varmaan.'' haastoin.
''Katotaanko?'' hän kysyi ja juoksi lähimmälle pelille.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Ada tähtäsi viimeisen nuolensa palloa kohti ja ampui sellaisen taas puhki. Tuijotin häntä epäuskoisena. Ei tyttöjen pitäisi olla hyviä tällaisessa!
''Saat valita palkinnon ylimmältä hyllyltä.'' mies sanoi eikä kuulostanut ollenkaan innokkaalta.
''Haluan ton suuren apinan.'' Ada hymyili ja osoitti jättiapinaa. Mies otti sen hyllyltä ja antoi sen Adalle. Ada kiitti ja käveli luokseni.
''Meiän pitäis kutsuu sitä Bertiksi.'' Ada nauroi.
''Miten hemmetissä sä osasit?'' kysyin. Hän kohautti olkapäitään.
''Erikoistaito? Emmä tiedä. Miten sä et voi osata?'' hän nauroi.
''Kyllähän osasin.'' puolustin itseäni.
''Osuit yhteen palloon ja miehen piti päästää sut niin lähelle kuin oli mahdollista.'' Ada jatkoi nauruaan.
''Ihan sama.'' ristin käteni rinnalleni.
''Niall! Etkö sä tykkää musta enää?'' Ada mutristi huultaan surullisesti, vaikka pidätteli nauruaan. Voihkaisin. Hän on vastustamaton! Jokin hänessä saa minut viihtymään hänen seurassaan.
''Tottakai mä tykkään.'' hymyilin ja halasin häntä.
''Jes! Mäkin susta. Mennään nyt johonkin laitteeseen!'' Ada iloitsi ja veti minut kohti laitteita.

MONTA TUNTIA MYÖHEMMIN

''Vielä yksi laite? Jooko?'' Ada aneli.
''No okei! Ei mitään liian pelottavaa!'' sanoin käskevästi.
''Okei.. Toi?'' Ada kysyi ja osoitti jättimäistä vuoristorataa.
''Sanoin, ettei mitään liian pelottavaa!'' ääneni säröili.
''Älä oo nössö! Tuu!'' hän nauroi.
Hän otti kädestäni kiinni ja lähdimme kävelemään kohti vuoristorataa. Meillä oli erikoispassit, joilla sai ohittaa jonon, ja niin me teimmekin. Istuimme vierekkäisille paikoille ja pidimme vieläkin käsiämme yhdessä.

''Tästä tulee mahtavaa!'' Ada huudahti.
''Valmiina lähtöön! 3..2..1.'' tumma ääni kuulutti ja laite lähti hitaasti liikkeelle. 
Lähestyimme laitteen korkeinta kohtaa ja edessämme oli jyrkkä pudotus.
''Mä kusen housuuni, Ada!!'' panikoin.
Hän nauroi ja puristi kättäni. Oli jo myöhä illalla, joten puistossa oli valoja ja musiikki soi kovalla. Tällä hetkellä kaiuttimista tuli Sebastian Ingrosson Reload ja sen biitti aiheutti minulle lisää jännitystä. 
''Take my hand and REEELOOOAAAD'' Ada lauloi mukana, ja huusi sanan 'REELOOAAD' kun tipuimme jyrkimmästä kohdasta. Huusin sen hänen kanssaan kun tipuimme suoraan alas. Tiputuksen lopussa laite teki supernopean käännöksen, joka sai Adan nauramaan hysteerisesti.
''Laita sun kädet ylös, Niall!'' hän huusi ja laittoi omat kätensä ilmaan. Sitten hän jatkoi nauramista. Hän näytti niin huolettomalta, kuin kaikki ongelmat olisivat yhtäkkiä kadonneet. Hymyilin, laitoin käteni ilmaan ja otin hänen kädestään taas kiinni. Hän katsoi minua ja hymyili. Menimme ympyrään ja menimme ylösalaisin pysyen siellä hetken.

''Mä tykkään susta Niall, ja paljon.'' Ada sanoi yhtäkkiä. 
''Mäkin tykkään susta.'' sanoin takaisin.
''Tarkotan, enemmän kuin kaverina. Oon yrittäny piilottaa näitä tunteita siitä päivästä lähtien kun me tavattiin. Siitä asti kun me suudeltiin, sulla on ollu suuri paikka mun sydämessä. Luulin, että pidin Louisista, mutta kun olin hänen kanssaan sen lyhyen ajan, tajusin, että tykkään susta ja vaan susta. Mä varmaan vaan piilottelin Louisin takana. Mutta mä tiedän, että sä oot kaikki mitä haluan. Tiiän, että oon nuorempi kuin sä ja että se on outoa-'' Ada huusi musiikin läpi, sitten keskeytin hänet;
''Ei mua kiinnosta että sä oot nuorempi. Sehän on vaan muutama vuos ja muutenki oot tosi kypsä sun ikäseks. Mulle sä oot maailman kaunein tyttö ja oon ajatellu niin siitä lähtien kun mä näin sut. Välitän susta paljon ja toivon, että oot mun vielä joku päivä. Mä tykkään susta myös, Ada. Mikään ei voi muuttaa sitä.'' huusin.
Katsoimme hetken toisiamme ja sitten laite lähti taas liikkeelle.
''HERRAJUMALA!'' Ada huudahti yllättyneenä.
''Tää on niin hauskaa!'' huusin.
''Rakastan tätä!'' Ada hymyili minulle.
Kyyti loppui pian ja tulimme pois laitteesta.

''Kiitos, Niall. Mulla oli mahtava päivä!'' 
''Ei mitään, kiitos itselles! Mulla oli tosi hauskaa. Tehään jotain hauskaa yhdessä taas pian, okei?'' kysyin.
''Tottakai! Meidän pitäis varmaan etsiä muut nyt.'' Ada huokaisi.
Etsimme muita hetken, sitten näimme Liamin ja Daniellen.
''Moi! Onks ollu hauskaa?'' Liam kysyi.
''Todellakin! Voitin Niallin muutaman kerran!'' Ada huudahti ja tökkäsi kättäni.
''Mä annoin sun voittaa.'' valehtelin.
''Niin varmaan.'' Ada näytti minulle kieltä ja Dani ja Liam naurahtivat.
''No, meidän pitäs varmaan lähtee jo hotellille. Nähdään hotelilla, Niall!'' Danielle vilkutti ja lähti Adan ja Liamin kanssa.
''Nähdään kohta!'' vilkutin takaisin.

ADAN NÄKÖKULMA

Menin autoon Danin ja Liamin kanssa ja huokaisin katsoessani pimeyteen ikkunasta. 
''Taidat todella pitää hänestä?'' Danielle kysyi.
''Mitä? Kenestä?'' kysyin.
''Älä esitä tyhmää! Niall! Nään, että tykkäät hänestä.'' Dani hymyili.
''Miten sä sellaista voit nähä?'' punastuin.
''Koska mä olin samanlainen kun me vielä treffailtiin Liamin kanssa. Mä huokailin katsoessani ikkunasta niinkuin leffoissa.'' Dani nauroi.
''Ada, mä haluun vaan sanoa, että hyväksyn jos oot Niallin kanssa. Niall on hyvä tyyppi ja tiiän, että se kohtelee sua hyvin ja oikein. Kyllä Louiskin on hyvä tyyppi, mut hän ei oikein tiiä miten olla suhteessa enkä halua, että sua sattuu.'' Liam sanoi.
''Kiitos, se merkitsee paljon. Enkä oikein pitänytkään Louisista jotenkin.. Niall on ainoa tyyppi josta tykkään.'' hymyilin.
''Hyvä. Jos jotain tapahtuu tai tartteet neuvoja, me ollaan sun tukena vanhempina aina. Me rakastetaan sua koko sydämmillämme, Ada. Sä oot Jumalan lahja.'' Liam sanoi.
''Kiitos.'' hymyilin. ''Mä rakastan teitä molempia ihan hirveesti. Oon niin kiitollinen, että te pelastitte mut. Jumala vei mut helvetistä taivaaseen. Kiitos, että saan elää teidän ja poikien kanssa. Se merkitsee oikeasti paljon. Mulla on parhaimmat vanhemmat maailmassa ja oon onnellinen.'' sanoin rehellisesti.

''Ihanaa, kun sanot noin. Vihaan kysyä tätä, mutta saanko nähdä sun ranteet?'' Danielle kysyi.
Hitto.
''Öö.. joo kai.'' nostin vastahakoisesti hihani ylös.
Kai minun oli heille kerrottava ennemmin tai myöhemmin. Kerrottava, miten olen satuttanut itseäni pahimpina masennusaikoinani. Vaikka jäljet lähtisivätkin ajan myötä, muistot säilyvät aina.
''Ada... Miksi?'' Danielle kysyi kyyneleet silmissään.
''Älä itke, äiti. Mä olin sillon tosi surullinen, mutta nyt mä oon onnellinen. Tätä ei tapahdu enää koskaan. Älä itke, jooko.'' sanoin ja otin Danin käden omaani.
''Lupaa, ettet tee sitä enää? Jos oot surullinen, puhu mulle tai äitilles, okei? Me rakastetaan sua ja se, että me tiedetään että sä oot vahingoittanu sun kaunista ja herkkää ihoa, on sydäntäsärkevää.'' Liam sanoi.
''Mä lupaan.'' hymyilin heikosti.
''Noniin, mennään takaisin hotelliin.'' 

Hotellilla

Kävelin minun ja Zaynin huoneeseen ja kaaduin sängylle huokaisten. Zayn nukkui jo -tai niin luulin.
''Oliko hyvät treffit Niallin kanssa?'' Zayn kysyi. Pelästyin niin, että tipuin pienestä sängystäni.
''Herrajumala sä säikäytit!'' huudahdin. Zayn naurahti ja viittasi minua luokseen. Menin hänen luokseen ja makasin hänen viereensä. Hän laittoi peiton päälleni ja kietoi kätensä ympärilleni.
''Älä raiskaa mua.'' vitsailin. Zayn naurahti ja huokaisi.
''Halusin vaan keskustella parhaan kaverini kanssa.'' Zayn sanoi.
''Hyvä. Mulla oli sua ikävä. Mistä haluat puhua?'' kysyin.
''Susta ja Niallista. Mitä te ootte?''
''Hyviä ystäviä. Ehkä jonain päivänä jotain enemmän, mutta nyt hyviä ystäviä.'' 
''Tykkäätkö sä hänestä?''
''Joo.'' huokaisin.
''Hienoa. Mä tiedän, että hän tykkää susta myös. Paljon. Te ootte mahtavia toisillenne. Nään teidät parina vielä.'' 

''Kiitos. Saanko mä kysyä sulta kysymyksen nyt?'' kysyin ja katsoin häntä.
''Anna mennä.''
''Millaista on olla rakastunut?''
''Mitä sä tarkotat?'' Zayn kysyi ja nosti toista kulmaansa.
''No... Miten voi tietää että on rakastunut?'' 
''Se on erilaista kaikilla. Mutta yleensä niin, että se henkilö on mielessä koko ajan ja haluat aina olla sen henkilön seurassa. Ja kun on sen henkilön seurassa, tuntuu onnekkaimmalta henkilöltä ikinä. Ja sitten todellakin tietää että on rakastunut, jos jokin pienikin kosketus saa hirveät perhoslaumat sun vatsaan ja ilotulitukset räiskyy ympärillä. Sillon yleensä tietää, että se henkilö on sulle oikea.'' Zayn kertoi.
''Mielenkiintoista.'' hymyilin. ''Kuitenkin, meidän pitäis nyt nukkua.'' sanoin.
''Niin pitäs. Öitä, Ada. Rakastan sua.'' Zayn sanoi ja pussasi otsaani.
''Mäkin sua, bestis.'' pussasin hänen poskeaan ja kömmin omaan sänkyyni.

Niinkuin joka yö, nukahdin ajatellen Niallia.


Mitä luulette, tuleeko SOML-video huomenna vai keskiviikkona? Ku huomen on se oikee julkistuspäivä mut onks siit videost sanottu mitään maanantaille? Ja en muutenkaa tajuu mistä toi keskiviikko on tullu, tai siis en ainakaa muista mitä ne on keskiviikost sanonu :D Mutta kiitos taas järjettömästi, katsojaluvut on TAIVAISSA 

Payzerin adoptoima OSA 17

LOUISIN NÄKÖKULMALLA JATKETAAN

''Saatanan kusipää.'' tiuskaisin.
''En voi kyllä syyttää häntä! En tosiaan haluaisi tyttäreni seurustelevan jonkun itserakkaan paskan kanssa, joka vain haluaa käyttää ja sitten heittää pois!'' Zayn huusi. En ikinä ollut nähnyt Zaynia niin vihaisena.
''Mä en halua yrittääkään olla pomottava tai ilkeä, mutta Louis, mä en halua, että teet Adan kanssa jotain, mihin hän ei tosiaan oo vielä kypsä. Hän on vielä nuori ja on käynyt läpi rankkoja asioita. Hän on tyttäreni ja teen sen, mikä on hänen parhaaksi. Älä. Tee. Mitään. En edes tiedä haluanko sun seurustelevan hänen kanssaan enää.'' Danielle astui keskusteluun.
''Selvä! Miksette kaikki vaan ala vihata mua?! Mitäpä jos mä menisin nyt vaan ja eroaisin heti?! Hei, Ada! Tuu tänne!'' huusin.

Ada ja Niall molemmat tulivat Niallin huoneesta.
''Mikä on?'' Ada kysyi.
''Se on ohi.'' sanoin ja lähdin kävelemään pois.
''M-mitä mä t-tein?'' Ada kysyi, enemmänkin itseltään.
''Mikä helvetti sua vaivaa?!'' Niall huusi perääni.
Käännyin ja kävelin kohti Niallia.
''Ai mikä mua vaivaa? Mikä sua vaivaa? Oot kattonu Adaa siitä päivästä lähtien, kun se tuli tänne, ja oot vaan piilottanu sun tuntees! Ei mikään ihme, että se tuli mun luo, kun sä et kertonu sille mitä sä tunnet! Ainakin mä tein niin! Hän vois olla nyt sun tyttöystävä, jos et olis niin nössö!'' huusin päin Niallin naamaa.
Niall katsoi maahan nolona.
''Sitä mäkin.'' tiuskaisin ja lähdin kävelemään pois.

ADAN NÄKÖKULMA

Luoja! Mitä hemmettiä? 
Rehellisesti, olin helpottunut kun Louis erosi minusta.
Mutta se mitä Louis juuri sanoi... Eihän Niall voisi pitää minusta..
''Niall..?'' kysyin laittaen käteni hänen olkapäälleen. ''Onkse totta?'' kysyin pehmeästi. Hän odotti hetken ja nyökkäsi sitten päätään hitaasti. Jäin paikalleni jäätyneenä. Hän pitää minusta. Se poika, jota sydämeni kertoi minun pitävän, pitää minusta. 
''Okei, syödäänhän jotain!'' Danielle keskeytti ajatukseni.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

''Meidän pitäis tehä kaikkien tänään jotain.'' ehdotin, kun olimme syöneet.
''Niinkuin...?'' Harry kysyi ja nosti kulmiaan.
''Mennään huvipuistoon! Vähän niinkuin ryhmätreffit! Kun isä tulee, se menee äitin kanssa, Zayn Perrien kanssa ja Harry Jaden kanssa. Louis tuskin tulee.. Ja Niall, jos sulle sopii, voisin tulla sun kanssa.'' katsoin Nialliin.
Hänen kasvonsa alkoivat loistamaan ja hän nyökkäsi.
''Se olis mahtavaa!'' hän hymyili.
''Kuulostaa hauskalta! Kaikki soittamaan!'' Zayn sanoi ja veti puhelimensa taskustaan.
''Mä meen pukemaan.'' ilmoitin, laitoin lautaseni tiskikoneeseen ja lähdin minun ja Zaynin huoneeseen. Kyllä, jaan huoneen Zaynin kanssa. Outoa? Ehkä. Mutta hän on paras ystäväni, joten ei se meille ole outoa.
Kävelin kylpyhuoneeseen ja puin kuviollisen topin, mustat farkut ja vanssit. Ranteeseeni sujautin Infinity-käsikorun. Harjasin ja suoristin hiukseni nopeasti, sitten lähdin huoneestamme.

Juoksin isän luo ja halasin häntä. Hän vastasi heti halaukseen.
''Ootko sä kunnossa?'' kysyin.
''Joo. Ootko sä? Oon pahoillani Louisista.'' hän ravisteli päätään.
''Niin, no, itse asiassa oon aika helpottunu siitä erosta.'' kohautin olkapäitäni ja katsoin häntä silmiin.
''Okei. Jutellaan Daniel- tai siis äidin kanssa myöhemmin.'' hän pussasi otsaani. Hymyilin ja kävelin Niallin luokse.
''Näytät hyvältä. Tykkään sun kengistä.'' Niall sanoi teeskennellen tyttöä. Naurahdin ja nostin jalkaani esitelläkseni kenkiäni.
''Onhan ne ihan kivat.'' sanoin ja pidin jalkaani ylhäällä. Laitoin sitten jalkani maahan ja katsoin Niallin kenkiä. Silmäni suurenivat lautasen kokoisiksi.
''Sulla on Air Jordanit?!?!?!'' huohotin ja kyykistyin nähdäkseni ne kunnolla.
''Säkö tiiät mitkä Air Jordanit on?'' hän kysyi nostaen kulmiaan.
''Joo! Rakastan kaikkia miesten tennareita, ne on ihania! Oon aina halunnut Air Jordanit!! Oon niin kateellinen!'' huudahdin ja tökkäsin Niallia.
''No, sulla on synttärit pian... Voisin ostaa sulle parin.'' Niall kohautti olkapäitään.
''Mut ne on superkalliita! Ja vihaan lahjoja muutenkin.'' sanoin.
''Mä oon rikas, kulta. Ei se näy mun pankkitilillä, jos ostan sulle yhdet.'' Niall nauroi.
''Tytöt oottaa alhaalla aulassa. Ootteko valmiita?'' Zayn kysyi.
''Joo!'' huudahdin ja tartuin Niallin kädestä. Katsoin liittäytyneitä käsiämme ja sitten Niallia. Hän hymyili minulle ja hymyilin heti takaisin. Perhoset tuntuivat ihanilta vatsassani.


 Adan asu

Joo, eli siis Harry ja Jade siis seurustelee täs ficissä, keksin sen vasta nyt niin niin joo :D Mut eiksne sopis aika hyvin yhtee ;) Ja Larry-shipperit, ette tuu ragee tänne nyt :D Ja kiitos mielettömästi!! Näillä osilla alkaa olee ihan järjetön määrä lukijoita ja tän blogin kävijämäärät on noussu ihan huikeesti, KIITOS! 


(ja anteeks, olin unohtanu vastailla joihinki kommentteihin, nyt siel on vastaukset niihin! ;))

NYT MUL ON HIRVEET PAINEET, KU KAIKKI ON SILLEE JEE ET KIRJOTAT NÄI USEIN JA TÄÄ ON PARAS FICCI IKINÄ, ÄLÄ VAA EROTA LADAA.. oh shit. Syyllisyyden tunteet here i come !