Payzerin adoptoima OSA 19

ADAN NÄKÖKULMA

2 VIIKKOA MYÖHEMMIN

Huomenna on syntymäpäiväni. Ja olen innoissani, täytänhän 16! Viime viikot olen hengaillut Niallin kanssa. Olen myös jutellut enemmän Zaynille ja Harrylle. Louisilla ja minulla on kaikki ihan hyvin, emme vain kauheasti ole tekemisissä. Äitini ja isäni ovat kyselleet vointiani useammin, mutta olen myös kysynyt äidin vointia useimmin.. Lähiaikoina jokin on ollut oudosti. Luulin ensin, että hänellä olisi menkat tai muita tyttöjen juttuja, mutta koska se on jatkunut jo aika pitkään, se ei voi olla vain tyttöjen juttuja.
''Moi, Ada.'' Harry sanoi ja tuli huoneeseen Jaden kanssa.
''Moi, Harry. Moi, Jade!'' hymyilin.
''Heeei, miten menee?'' Jade kysyi.
''Hyvin! Entä sulla?''
''Hienosti!''
''Hyvä. Onks teillä mitään ajatusta missä kaikki on?'' kysyin.
''Salaisessa paikassa. Siksi me itse asiassa ollaan täällä.'' Harry sanoi.
''Ööh.. Mitä tapahtuu...?'' kysyin uteliaana.
''Me lähdetään pienelle reissulle pariksi päiväksi. Joten pakkaa tavarasi, sulla on puol tuntia aikaa!'' Harry sanoi ja lähti keittiöön.
''Luota muhun, se on jotain mahtavaa.'' Jade hymyili.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

''Okei, mennään.'' sanoin ja raahasin matkalaukkuni olohuoneeseen.
''Jade on auton kanssa tossa hotellin edessä. Joten meidän pitää kulkea vaan aulan läpi.'' Harry kertoi.
''Okei. Voitko kantaa tän? Jooko? Sä oot niin iso ja vahva ja mä oon vaan tällanen pikkunen ja heikko.'' anelin.
''No okei, pikkutyttö.'' Harry nauroi. 
Hän nappasi matkalaukkuni ja lähdimme autolle päin.
''Kauanko tää autokyyti kestää?'' kysyin kun pääsimme autoon.
''Pari tuntia. Suosittelen että torkut tai vaikka pelaat puhelimellas.'' Harry sanoi.
''Akku loppu. Eli siis torkun.'' huokaisin ja painoin silmäni kiinni.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Heräsin, kun auto ajoi jonkun kuopan yli ja pääni osui ikkunaan.
''Au..'' sanoin ja hieroin kipeää kohtaa päässäni.
''Sori tosta! Ootko okei?'' Jade kysyi.
''Joo. Missä me muuten-'' keskeytin itseni heti kun katsoin ikkunasta ulos. Silmieni edessä oli metsää, mökkejä, kaunis järvi ja lautta joka meni rantaviivaa pitkin. 
''Luoja!!'' huudahdin.
''Tykkäätkö?'' Harry hymyili.
''Joo! Täällä on mahtavaa!'' hymyilin innoissani. Jade pysäytti suuren mökin eteen. Menimme ulos ja Harry otti laukkumme kun Jade ja minä kävelimme mökkiin.
''Ketään kotona?!'' Jade huusi.
''Joo! Tytöt ovat!'' Perrie nauroi tullessaan jostain. Danielle tuli hänen perästään ja tuli halaamaan minua.
''Pojat kerää polttopuita.'' Dani sanoi.
''Hyvä. Vihdoinkin ne tekee jotain.'' Harry vitsaili kävellessään ovesta sisään. Nauroimme hänen vitsilleen ja siinä samassa pojat tulivatkin mökkiin.
''Polttopuut on kerätty ainakin tälle illalle. Aurinko laskee joskus tunnin päästä.. Meidän pitäis varmaankin mennä syömään.'' Liam sanoi halaten minua.
''Ruokaa!'' huusin ja juoksin kohti ruokailupaikkaa. Väsyin ja aloin kävelemään, yhtäkkiä Louis ilmestyi kuin tyhjästä.

''Moi.'' Louis sanoi.
''Moi..'' sanoin ujosti.
''Mä haluun pyytää anteeks, että olin niin kusipää sulle. Mun olis pitäny kunnioittaa sua ja sun tunteita enemmän. Vaikka me oltiinkin yhdessä vain hetki, näin, ettei sulla ollut hyvä olla mun kanssa. Nään, että oot paljon onnellisempi Niallin kanssa. Sä voit olla oma itses Niallin kanssa, mä vaan muutin sua ja oon siitä pahoillani. Lupaan, että kohtelen sua ja muita tyttöjä tästä lähtien kunnioittavammin. Voidaanko me olla vielä kavereita?'' Louis sanoi varmasti.
''Ihan ekaksi, mä en oo Niallin kanssa. Haluaisin olla, mutta aion odottaa, että hän tekee ekan liikkeen. Toiseksi, kiitos. Ja tottakai me voidaan olla kavereita.'' hymyilin.
''En voi oottaa, että pääsen syömään. Näännyn kohta.'' marmatin.
Louis ja minä menimme sisään rakennukseen, jossa oli buffet-pöytä.
''Voi Luoja..'' kuolasin.

Tuijotin ruokaa hetken kunnes joku tuli taakseni ja peitti silmäni käsillään.
''Arvaa kuka?'' henkilö kuiskasi korvaani.
''Tulevaisuuden mieheni?'' vitsailin.
''Oikein.'' hän tuli eteeni hymyillen.
''Just, sun vain sun villeimmissä unelmissas, Horan.'' vinkkasin.
''Mennään syömään.'' Niall nauroi ja menimme käsikynkässä pöydän luo.
''Kaikki näyttää niin hyvältä.'' sanoin ja vedin nenäni täyteen ruoan hajua.
''Kanansiipiä!'' huudahdin, otin lautasen ja ryntäsin kanojen luo. Niall naurahti, mutten välittänyt hänestä nyt, minun oli pakko saada ruokaa.
''Nuudeleita!'' Niall huudahti ja osoitti herkullisen näköisiä nuudeleita. Kävelin buffettipöytää pitkin ja otin kaikkea vähän. Sitten menin istumaan muiden joukkoon. Niall ja Zayn olivat vieressäni, Dani ja Liam istuivat minua vastapäätä, Perrie oli Zaynin vieressä ja Harry ja Jade olivat pöydän päässä.
''Huomenna me mennään laskemaan koskea (wtf? tarkotin koskenlaskuu, voiks sen sanoo tollee :D). Vain meidän jengimme.'' Danielle sanoi suu täynnä ruokaa.
''Oikeesti?'' kiljaisin.
''Joo. Tiedän, että oot aina halunnut mennä telttailemaan ja kokeilla koskenlaskua. Sä oot niin seikkailunhaluinen tyttö, että ajattelin, että mikä voisi olla parempi tapa viettää sun synttäreitä, kuin olla mökillä perheen ja ystävien kanssa.'' Liam hymyili.
''Kiitos.'' hymyilin takaisin.
''Mitä vain meidän loistavalle tyttärellemme.'' Liam virnisti ja otti kädestäni kiinni pöydän yli.

''En voi oottaa että päästään nuotion ääreen.'' Zayn hymyili.
''Niipä! Toin mun kitaran, että voidaan vähän jammailla.'' Niall ilmoitti innokkaasti.
''Onko kaikki jo valmiita?'' Perrie kysyi.
''Ei, ei, ei! Onko täällä jälkiruokaa? Nyt nimittäin kelpais suklaakakku.'' Danielle sanoi suu täynnä nuudeleita ja kanaa. Liam otti hänen kädestään ja antoi tälle varoittavan katseen. Danielle suoristi selkäänsä ja punastui hieman. Outoa.. Mikä äitiä vaivaa? Hänen tunteensa ovat vaihdelleet laidasta laitaan, hänellä on nälkä, häntä väsyttää... Pitää kysyä häneltä myöhemmin.
''Me voidaan tehdä sulle jotain hyvää.'' Perrie ehdotti.
''Joo, noniin mennään jo! En oo ikinä ollu nuotion äärellä. Mennään, mennään, mennään!'' vaadin, nousin pöydästä ja lähdin kävelemään poispäin. Niall juoksi rinnalleni ja otti kädestäni kiinni.

''Muuten, rakas, sä punkkaat mun kanssa nää pari päivää. Tästä tulee hauskaa.'' Niall nauroi.
''Voi luoja, älä vaan yritä sitten paritella mun kanssa.'' vitsailin.
''No en todellakaan, emmä tekis sitä. Mä arvostan sua liikaa. Ehkä jos me mennään naimisiin.'' Niall sanoi vakavissaan.
''Ei mua haittais olla naimisissa sun kanssa.'' sanoin.
''Mä voisin odottaa sua ikuisuuden, Ada.'' Niall sanoi vilpittömästi ja katsoi silmiini. ''Mä oon odottanu oikeeta hetkeä kysyä ja nyt on täydellinen aika. Ada LaBelle, tulisitko tyttöystäväkseni?'' Niall kysyi, vetäisi sormusrasian taskustaan ja polvistui toiselle polvelleen. Naurahdin hänen tavalleen kysyä minua yhteen.
''Niall, mä-''
''Herrajumala! Ada, älä tee sitä! Sä heität sun elämän hukkaan! Sä oot liian nuori menemään naimisiin- ja sä et edes kosi.. Kuinka noloa.'' Perrie huusi. Kaaduin Niallin käsille nauraen.
''Joo, tottakai, Niall. Ois ihanaa olla sun tyttöystävä.'' hymyilin.
Niall nousi ylös samalla nostaen minut ja pujotti sormeeni karkkisormuksen. Kiedoin käteni hänen niskansa ympäri ja suutelin tätä intohimoisesti.

''Aww, te kaksiko vihdoin seurustelette? Oli jo aikakin!'' Zayn sanoi, käveli Perrien taakse ja kietoi kätensä Perrien vyötärölle.
''Niin, ne vaan seurustelee. Eivät mene naimisiin.'' Perrie sanoi nauraen itselleen. Zayn nyökkäsi ja naurahti. Hymyilin heille ja suutelin Niallia uudestaan. Tuntuu niin hyvältä suudella häntä ja kutsua häntä poikaystäväkseni. 
''Unohdin, että oot niin hyvä suutelija.'' Niall huohotti.
''Opin parhaalta.'' vinkkasin.
Niall hymyili sydämenpysäyttävän hymynsä, heitti minut olkapäänsä yli ja lähti juoksemaan kohti mökkiä.
Tämä muistutti paljon päivää, jolloin tapasin Daniellen ja Liamin..

Noh, onko Nada hyvä pari teidän mielestä? :)

Eiks ollu söpö tapa, miten Niall kysy Adaa? Voiku muaki kysyttäis yhtä söpösti.. Ehkä vielä joku päivä ;) Ehkä..