IMAGINE

Tää imagine on ihanalle Sannille! ♥ 

SANNIN NÄKÖKULMA

Yritin mahduttaa hiuksiani piponi sisälle. Ulkona oli aika kylmä, joten halusin pysyä lämpimänä Lontoon tuulisessa säässä.

Olin menossa huvipuistoon valokarnevaaleille ystävieni kanssa pitämään hauskaa. En yleensä mene huvipuistoihin, koska en pidä kauheasti nopeasti liikkuvista laitteista. Mutta hei, olet 18 vain kerran elämässäsi!? Ainakin niin monet ihmiset sanovat.. Ovikello soi ja sisään tulevat ystäväni. Kaikki tervehtivät brittiaksenteillaan, kunnes oli minun vuoroni lausua 'suomalaisella' aksentilla. He rakastavat aksenttiani, mutta minä vihaan sitä. Haluaisin olla britti.

Ahtauduimme kaikki autoon ja lähdimme ajamaan kohti huvipuistoa. Pian saavuimmekin valojen ja musiikin keskelle. Rakastin pelejä ja musiikkia täällä, mutta laitteet.. eivät ole minun juttuni. Kaikki vetivät minua ulos autosta ja sisälle puistoon. Halusin vetäytyä heidän porukastaan pois ennenkuin menimme edes jonottamaan minnekkään. He pakottivat minut jonkun kamalan laitteen jonoon, mutten pysynyt siinä kauaa. Heti kun sain tilaisuuden, lähdin juoksemaan pois. He huusivat nimeäni, mutta ei, eivät saaneet minua palaamaan siihen jonoon. 

Menin kaikkien ihanien pelejen ohi ja ihailin niiden pehmoisia palkintoja. Varsinkin yhtä nallea, joka oli melkein yhtä iso kuin minä. 

''Aiotko kokeillakin tota vai odotatko siinä koko illan?'' joku sanoi takanani. Ääni oli tumma brittiaksentti. Rakastin sitä. Käännyin ympäri ja näin jonkun, jota en tuntenut.

''Mitä?'' kysyin. Hän väläytti hymyn ja hymykuopat tulivat esiin.

''Niin että aiotko seistä vain? Vai aiotko kokeilla voittaa, rakas?'' hän kysyi. Tunsin värinää selkärangassani, kun hän lausui sanan 'rakas'.

''Olisinkin tuonut rahaa mukanani.'' sanoin ja naurahdin.

''Eikö tänne yleensä tulla sen takia? Tai siis, tulla pelaamaan näitä sekoja pelejä?'' hän sanoi ja en voinut olla nauramatta.

''No, mitä sä teet täällä yksin, kultaseni?'' hän kysyi ja punastuin heti.

''Kaverini menivät johonkin laitteisiin, joita en voi sietää.'' sanoin ja hän nyökkäsi.

''Tota tapahtuu mulle koko ajan!'' hän sanoi.

''Pitäiskö meiän lähteä täältä?'' hän kysyi muutaman hiljaisen hetken jälkeen. Hymyilin ja nyökkäsin. Hän laittoi kätensä lantiolleni ja lähdimme pois paikalta.

''Minne me mennään?'' kysyin kun menimme limusiiniin sisälle. ''Ja miksi me ollaan limusiinissa?'' kysyin. Hän naurahti ja otti aurinkolasinsa ja hattunsa pois. Niiden takaa paljastui yksi ja ainoa, Harry Styles. Olin pyörtyä.

''Mitä sä teet julkisella paikalla?!'' melkein huusin. Hän vain virnisti.

''Tultiin tänne poikien kanssa, ja mua ei oikein huvita noi tollaset.'' hän kohautti olkapäitään.

Tulimme London Eyen vierelle ja aloin innostua. Menimme ulos autosta ja pääsimme heti omaan vaunuumme. Siellä oli niin kaunista. Erivärisiä valoja ja musiikkia ravintoloista. Tunsin kahden käden kiemurtelevan lantiolleni ja tuntui, kuin voisin olla siinä koko loppuelämäni. 

*CRASH*

''Mitä hittoa toi oli?!'' Harry huudahti ja sai minut kikattamaan.

''Anteeksi, mutta pyörä jumittui hetkeksi. Korjaamme ongelman heti, sillä aikaa, ottakaa mukava asento ja rentoutukaa.'' ääni kuulutti kaiuttimista. Leukani loksahti auki.

''Me ollaan sitten jumissa täällä yhdessä.'' Harry sanoi virnuillen. 

''Miks sä virnuilet noin?'' kysyin hymyillen.

Hän päästi hengähdyksen suustaan ja tuli lähemmäs minua. Tunsin hänen hengityksensä kun hän katsoi silmiini. 

''Koska oon täällä sun kanssa.'' hän sanoi.

Hän suuteli minua ja olin heti mukana.

Täydellinen ensisuudelma.

Oon pahoillani, tää on ihan hirvee ja huono ja kaikkee, mut tää on eka imagine, jonka ikinä oon kirjottanu! Ja sen verran huonosti meni, että tais olla samalla viimenenkin! Koska en voinu toteuttaa sun toiveita -.- Oon pahoillani, mut oot silti ihana! ♥