What could be worse #4

CARRIEN NÄKÖKULMA

Heräsin, kun puhelimeni soitti Demi Lovaton biisiä. Oli siis aika herätä. Sammutin hälytyksen ja aloin valmistautua. Kello näytti 12:02 ja hautajaiset alkaisivat 13:30. Laitoin vedenkestävää ripsiväriä paljon, sitten mustan mekkoni ja mustat korkoni ylleni. Kiharsin hiuksiani hieman ja pesin hampaat. Nappasin kaapista laukkuni ja heitin puhelimeni sinne. Jätin laukun sängylle ja lähdin kylpyhuoneeseen. Katsoin kahta uutta viiltoa kädessäni. Ne täytyisi peittää. Laitoin niiden päälle meikkivoidetta ja puuteria, toivottavasti Lulu ei huomaa. Yhtäkkiä puhelimeni soi, hälyttäen juuri tullutta viestiä.
''Meidän täytyy puhua'' oli Lulun viesti.
''Okei, nähdään kohta'' lähetin takaisin.

Kävelin sitten olohuoneeseen ja näin Simonin, Harryn, Niallin ja Liamin kaikki puvuissa, valmiina lähtemään. Huomasin Harryn tuijottavan minua, sitten Liam tökkäsi häntä ja Harry lopetti heti. Menin istumaan nojatuoliin.
''Onko Zayn ja Louis kohta valmiita?'' kysyin.
''Tässä ollaan!'' Louis huudahti ja tuli olohuoneeseen. ''Zaynin pitäisi tulla kohta..'' hän sanoi ja hyppäsi sohvalle Niallin viereen.
Muutaman minuutin kuluttua Zayn tuli ja seurasimme Simonia autolle. Vartijat pitelivät faneja ja paparazzeja, jotka huusivat taas kaikenlaisia kysymyksiä ja ottivat kuvia.
Pääsimme vihdoin autolle ja menin auton takaosaan, Harryn viereen. Liam oli pelkääjän paikalla ja Simon ajoi. Ja Zayn, Niall ja Louis olivat keskellä.
Istuin hermostuneena paikallani koko matkan hautausmaalle. En tiedä miksi, mutta olin huomannut erittäin hyvin, kuinka lähellä Harry minua istui.
Kun pysähdyimme hautausmaan parkkipaikalle, alkoi sataa. Tietenkin. Simon otti kolme sateenvarjoa hansikaslokerosta ja antoi ne meille. Lähdimme liikkeelle pienissä porukoissa, joissa oli kolme tai kaksi henkilöä yhden sateenvarjon alla.
Hautajaiset pidettiin ulkona, penkkejä oli riveissä ja jonoissa arkun vierellä. Näin Lulun eturivissä ja menin istumaan hänen viereensä. Simon ja pojat menivät muutaman rivin taaksepäin minusta. Kun istuin, Lulu otti kädestäni ja hymyili varmistavan hymyn. 
Pappi puhui, mutta minä olin aivan jossain muussa maailmassa. Tuijotin vain arkkua, jossa äitini oli. Sisälläni oli kuollutta, täysin tyhjää. Ei ollut mitään minkä vuoksi taistella enää.

*

Pian tilaisuus jo loppui. Seisoin Harryn ja Niallin kanssa saman varjon alla, heti Lulun vieressä. 
''Olkaa tässä, mä tuun kohta'' sanoin ja lähdin kävelemään äidin arkkua kohti. Kävelin yksin ja tunsin sateen tippuvan kasvojani pitkin. Seisoin arkun vierellä ja pidin kädessäni puolikasta sydän korua, jotka olimme joskus ostaneet yhdessä. Minulla on toinen puoli ja hänellä toinen. Asetin sen hellästi arkun päälle.
''Olen pahoillani, nämä ovat jäähyväiset, äiti'' kuiskasin hiljaa. Tässä vaiheessa en ollut enää varma oliko se sade joka tippui pitkin poskiani, vai kyyneleet. 
Lähdin kävelemään takaisin Lulun, Harryn ja Niallin luo ja huomasin heidän puhuvan jostain. Mutta Lulun silmät olivat täysin vetiset kyyneleistä...

LULUN NÄKÖKULMA

Carrie oli mennyt äidinsä arkun luo. Olin niim huolissani hänestä. Päätin tunnustaa Harrylle ja Niallille kaiken.
''Voinko pyytää teiltä suurta palvelusta?'' kysyin hermostuneena heiltä.
''Tottakai'' Harry sanoi.
''Toki, mitä vain'' Niall sanoi ja silitti selkääni.
''Carrie on paras ystäväni, kuin sisko. Rakastan häntä kuolemaani asti. Tiedän tämän olevan hänelle rankkaa, hän ei edes puhu minulle tästä. Hän teki joskus pahoja asioita, koska hänen elämänsä oli täysin sekaisin. Mut-'' kerkesin sanomaan, mutta Harry keskeytti minut.
''Mitä tarkoitat täysin sekaisin olevalla elämällä?'' Harry kysyi hämmentyneenä.
''No.. Hän ajautui huonoille teille. Huumeisiin. Ja muihin juttuihin. Enkä halua hänen joutuvan takaisin niihin. Hän ei ansaitse sitä, eikä tätä. Ja koska en ole hänen luonaan Englannissa, teidän täytyy luvata minulle, ettette anna Carrien vajota enää niin alas. Olkaa kilttejä ja luvatkaa minulle, että pidätte hänestä huolta ja ettette kerro kellekkään, että kerroin tämän teille'' anelin heiltä.

''Tottakai. Lupaan, että pidämme hänestä huolta, Lulu'' Niall sanoi suloisesti.
''Teen mitä tahansa. Älä huoli, me pidämme hänestä huolta'' Harry sanoi kiltisti. Niall halasi minua ja tunsin kyyneleiden vierivän vasten poskiani. Halasin häntä takaisin.
''Kiitos'' kuiskasin hänen korvaansa. Hän pussasi minua hellästi poskelle. Punastuin. Harry halasi minua nopeasti ja ystävällisesti. Sitten Carrie olikin jo tulossa takaisin ja lopetimme puhumisen.

CARRIEN NÄKÖKULMA

Kävelimme takaisin autolle hiljaisuudessa. En ole varma, mistä Harry, Niall ja Lulu puhuivat.. 
''Lulu, lähdemme ylihuomenna takaisin Lontooseen. Jos haluat, voit asua meidän kanssa ja auttaa Carrieta pakkaamaan'' Simon tarjoutui.
''Toki, kiitos'' Lulu sanoi. Sitten nousimme kaikki autoon Lulu mukanamme. 

*

Pääsimme hotellille ja päätimme tilata huonepalvelusta illallista kaikille.
''Katsotaan elokuva!'' Niall ehdotti iloisesti.
''Joo, käviskö The Last Song?'' Zayn kysyi.
''Joo, mä rakastan sitä!'' Lulu huudahti.
''Jes!'' Louis huudahti innokkaana.
''Käy'' Liam sanoi.
''Mä taidan mennä kävelylle'' sanoin ja nousin sohvalta.
''Voinko tulla mukaan?'' Harry kysyi. Katsoin häntä nopeasti, ehkä hieman shokissa.
''Toki'' sanoin. Hänkin nousi ylös ja seurasi minua ovelle. Kaikki katsoivat meitä, kun lähdimme.

Täst tuli nyt vähä lyhyempi mut heh toivottavasti kelpaa :)