What could be worse #3

CARRIEN NÄKÖKULMA

Lukitsin huoneeni oven ja menin makaamaan sängylle. Laitoin kuulokkeet korvilleni ja annoin musiikin rauhoittaa minua. Nukahdin melkein heti.

*

Heräsin ja otin kuulokkeet pois. Nousin ylös ja menin suihkuun. Laitoin jotain ylleni ja avasin oven hiljaa, varmistaen ettei kukaan olisi hereillä. Tv oli päällä, mutten nähnyt ketään. Astuin huoneesta ulos ja laitoin oven kiinni. Menin keittiöön etsimään Nutellaa, joka on suurin intohimoni, okei heti musiikin jälkeen. Löysin sen melkein heti. Paahdoin leipää, levitin niiden päälle Nutellaa ja menin istumaan keittiön tasolle.
Olin juuri haukkaamassa viimeistä palaa leivästä, kun kuulin pientä naurua käytävältä. Otin leivän nopeasti mukaan ja juoksin viereiseen huoneeseen lukiten sen perässäni.
''Öh, moi'' kuulin jonkun sanovan. Käännyin hitaasti ympäri, haluten lyödä itseäni. Olen idiootti. Olin kasvokkain paidattoman Harry Stylesin kanssa. Hänellä oli huvittunut ilme kasvoillaan.
''Oliko ikävä mua, rakas?'' hän sanoi virnistellen ja vinkkasi silmää. Pyörittelin silmiäni.
''Väärä huone'' sanoin ja kävelin pois huoneesta.

Menin heti omaan huoneeseeni. Söin leivän loppuun ja laitoin loput vaatteeni kaappeihin. Löysin yhdestä matkalaukusta läppärini, joten avasin sen. Olin juuri avaamassa twitteriä, kun sain Skype-kutsun Lululta. Painoin 'hyväksy' nappia. Lulun kasvot ilmestyivät näytölleni.
''Et näytä iloiselta'' hän sanoi, huolestuneena. Selitin kaiken mitä oli tapahtunut.
''Odotas, One Direction siis kävi läpi sun alusvaatekaappia?'' hän kysyi, erittäin hämmentyneenä.
''Suurin osa heistä'' mumisin.
''Ja sä olet... ignoorannut heitä sen jälkeen?'' hän kysyi vieläkin hämmentyneenä.
''Öö, joo!'' sanoin kuin asia oli itsestäänselvyys.
''Ootko antanu heidän pyytää anteeksi?'' Lulu kysyi. Hän on kuin Liam, aina se järkevin.
''Onko pakko?'' valitin. Hän katsoi minua tosissaan.
''Nyt'' hän sanoi tiukasti. Huokaisin, suljin yhteyden ja koko koneen. Se saa odottaa.

Päätin katsoa elokuvaa, joten kävelin hiljaa olohuoneeseen ja suoraan hyllylle, jossa oli leffoja. Kävelin Harryn, Liamin ja Louisin ohi, he istuivat sohvalla. Zayn ja Niall olivat keittiössä. Otin hyllystä 'The Notebook'-elokuvan ja olin lähtemässä omaan huoneeseeni, kun Simon pysäytti minut.
''Carrie'' Simon sanoi.
''Niin?'' kysyin huokaisten.
''Pojilla ois sulle vähän asiaa, tuletko tänne?'' hän sanoi minulle ja katsoi samalla poikia. Kävelin Simonin luokse ja istuin nojatuolin käsinojalle.
''Sori kun me katsottiin sun alusvaatteita'' Zayn sanoi ja hymyili syyllisesti.
''Ja anteeks kun mä laitoin sun.. ööh niin.. päälle ja tanssin'' Louis sanoi.
''Sori, että kuvasin sen'' Harry sanoi ja hymyili näyttäen hymykuoppansa. Luoja, eihän heille voi olla vihainen.
''Anteeksi'' Niall sanoi ja katsoi käsiinsä. Liam oli aloittamassa anteeksipyyntöään, mutta pysäytin hänet.
''Liam, ei tarvitse, sä yritit lopettaa sen. Ja anteeksipyynnöt hyväksytty'' sanoin ja hymyilin hieman.
''Ryhmähali!'' Louis huudahti ja veti kaikki halaukseen. Naurahdin hieman. Sitten kaikki perääntyivät hieman noloina, ainakin minä.
''Noniin, se asia saatiin päätökseen. Minun täytyy mennä, mitäpä jos te tutustuisitte toisiinne sillä aikaa kun olen poissa?'' Simon sanoi ja lähti.

''Tykkäätkö pelata fifaa?'' Louis kysyi innokkaasti.
''No, joo'' sanoin.
''PIDETÄÄN HÄNET!!'' hän huudahti. Hymyilin ja istuin eräälle nojatuolille.
''No, ootko ikinä käynyt Englannissa?'' Liam kysyi.
''En, mutta oon käyny Italiassa'' sanoin.
''Ai niin! Simon sanoi, että sä ja sun äi-'' Niall sanoi, mutta keskeytti itsensä ennenkuin kerkesi sanoa äiti-sanaa. Muisto sattui, kun muistin minun ja äidin käyvän Italiassa serkkuni luona.
''Anteeksi'' Niall sanoi hiljaa.
''Ei se haittaa'' sanoin valehdellen ja katsoin alas.
''Meinasitko katsoa ton?'' Harry kysyi ja katsoi leffaa kädessäni.
''Joo..'' sanoin, kun Harry oli jo vienyt elokuvan kädestäni ja laittoi sitä DVD-soittimeen. Louis teki popcornia ja kysyi sitten;
''Haluatko pelata kysymyspeliä?''
''Okei..'' sanoin energiselle pojalle. Louis juoksi huoneeseensa ja palasi sieltä paperin ja kynän kanssa. Hän istui alas iloisena ja selitti meille säännöt.
''Eli, kun on sun vuoro kysyä häneltä, valitset kysymykset ja merkkaat sen sitten tähän, että se on jo kysytty. Sitten annat sen seuraavalle''

''Mä eka!'' Harry huudahti ennenkuin kukaan kerkesi sanoa muuta ja otti lapun. ''Koko nimi?''
''Carrie Abigail Cowell'' sanoin ja paperi vaihtui Zaynille.
''Syntymäpäivä?'' Zayn kysyi.
''Lokakuun kymmenes. Vuosi 1994''
Paperi meni Niallille. ''Horoskooppimerkki?''
''Vaaka''
''Kotikaupunki?'' Louis kysyi ja ojensi paperin Liamille.
''Springfield, Illinois''
''Pituus?'' Liam kysyi.
''160cm'' huokaisin. Olen niin lyhyt.
''Lyhyempi kuin Niall!'' Harry naurahti. Niall mulkaisi häntä.
''Sun täytyy nähdä tää! Nouse ylös!'' Louis huudahti. Nousin ylös ja menin seisomaan Niallin viereen.
''Wau!'' Zayn huudahti.
''Alan ajatella, että Niall on lempparini...'' mumisin.

''Au! Toi sattu! Alat jo valita lempparias, mitä?!'' Liam kiusasi ja esitti, että olisi alkanut itkemään.
''Olen loukkaantunut!'' Harry huudahti dramaattisesti.
''Vaan sen takia, koska olette molemmat lyhyitä?!'' Louis nauroi. Pyörittelin silmiäni ja sitten hymyilin.
''Mikä sun twitter-nimi on?'' Harry kysyi selatessaan puhelintaan.
''@10_Carrie_10'' vastasin.

*

HARRYN NÄKÖKULMA

Katselin häntä kun hän lähti hakemaan laukkuaan huoneestaan. Niall tökkäsi minua käsivarresta.
''Onko joku ihastunut Simonin siskontyttäreen?'' Niall sanoi virnistäen.
''No, hän on viehättävä'' vinkkasin.
''Aina pikku flirtti päällä, eikö niin Styles?'' Niall naurahti.
''Näin, kun katsoit häntä leffan aikana'' Zayn sanoi.
''Mäkin näin'' sanoin ja hymyilin itsekseni.

CARRIEN NÄKÖKULMA

Sain napattua laukkuni ja lähdimme porukalla autoa kohti. Tekstasin Lululle samaan aikaan.
''Annoitko heidän pyytää anteeksi?'' Lulu kysyi.
''Joo, me ollaan menossa mäkkiin nyt. Tavataanko siellä?'' vastasin.
''Toki! :)'' Lulu tekstasi. Tiesin heti, että hän ja Niall tulevat hyvin toimeen. Molemmat rakastavat ruokaa. Ai entä minä? Minä rakastan nukkumista.
Pääsimme autolle ja pojat vaativat, että minä istun edessä. Pääsin istuimelleni ja laitoin radion päällä. Sieltä tuli poikien WMYB ja he lauloivat ja tanssivat sen mukaan. Voikun minäkin olisin vielä tuollainen. Iloinen, huoleton. Nyt en tunne mitään. 
Katsoin Harryyn, kun hän lauloi sooloaan. Näin hänen tuijottavan minua, joten käänsin pääni nopeasti pois, ettei hän olisi nähnyt minun punastuvan.
Pääsimme ravintolan pihaan ja huomasin Lulun auton jo parkissa. Kävelin sisään ja pojat seurasivat minua. Näin Niallin ja Lulun vaihtavan katsekontaktia ja olen varma, että Niall punastui.

''Moi, mä oon N-niall'' Niall änkytti. Lulu naurahti.
''Lulu'' hän hymyli, sitten he kättelivät.
''Zayn'' Zayn sanoi ja vilkutti.
''Moi, Zayn. Kiva tavata'' Lulu sanoi ja vilkutti takaisin.
''Liam''
''Louis''
''Lulu, moi''
''Ja Harry'' Harry sanoi hymyillen ja näytti hurmaavat hymykuoppansa. Lulu katsoi minuun ja sitten Harryyn.
''Moi, Harry'' hän sanoi ja katsoi sitten minuun. Kävelimme ravintolaa eteenpäin ja etsimme pöytää. 
''Te kaks tekisitte seksikkäitä vauvoja!'' Lulu kuiskasi korvaani. Purskahdin heti nauruun.
''Mikä on noin hauskaa?'' Zayn kysyi.
''Niin, mikä vitsi?'' Harry yhtyi.
''Onko hän ihan okei?'' Niall kysyi Lululta. Sitten Lulukin purskahti nauruun. Pojat katsoivat meitä kuin hulluja. Nauroimme hetken, mutta pystyimme sitten hillitsemään itsemme. Olimme jo löytäneet vapaan pöydän ja istuimme nyt sen ääressä.
''Joo, ei mitään'' sanoin pojille ja katsahdin sitten Luluun. Hän vain pyöritteli silmiään.

Niall ja Lulu juttelivat, kuin olisivat tunteneet jo pitkään. Harry kuiskasi Zaynille jotain. Aijjaa. No, en pidä puhumisesta muutenkaan, yleensä puhun vain Lululle ja äidille. Tilauksemme tulivat ja Harry otti innokkaana vastaan lastenateriansa. Nauroin hänelle.
''Oot vaan kateellinen, ettet itse ottanut tällaista!'' hän kiusasi.
''Kuinka vaan'' sanoin ja kohautin olkapäitäni. Zayn nauroi ja Harry näytti meille kieltä.
Kun kaikki olivat syöneet menimme ulos. Pojat menivät autoon odottamaan, kun minä vaihdoin pari sanaa Lulun kanssa.
''No, miltä tuntuu nyt kun olet tavannut tulevan aviomiehesi?'' kiusasin. Lulu pyöritteli silmiään ja punastui.
''Hän on suloinen ja antoi numeronsakin'' hän hymyili.
''Hyvä'' sanoin.
''Carrie, ootko varmasti okei, et vaikuta omalta itseltäsi?'' Lulu kysyi näyttäen huolestuneena.
''Mä yritän, Lulu. Se on vaan niin rankkaa'' sanoin ja katsoin alas. Hän otti minut halaukseen.
''Mä oon aina täällä'' hän sanoi ja irtaantui.
''Kiitos'' sanoin hiljaa.

''Okei, pitää mennä. Äi-'' hän keskeytti itsensä. Hätkähdin.
''Ei mitään, nähdään!'' sanoin ja lähdin autolle päin, ennenkuin hän sanoisi muuta asiasta. Menin autoon istumaan ja näin kun Lulu lähti huolestuneen näköisenä paikalta. 
Lähdimme takaisin hotellille ja tottakai hotellin edusta oli täynnä paparazzeja.
''Pidä vain meistä kiinni'' Liam sanoi, ja he kaikki auttoivat minut sisään.
''Harry, onko hän tyttöystäväsi?'' ''Mikä on tämän mysteeritytön nimi?'' jotkut huutelivat ja kaikkea muutakin. Joo, niinkuin Harry Styles ikinä pitäisi minusta. Hullujako ovat?
Menimme sisään ja suoraan huoneeseemme. Menin huoneeseeni sanomatta mitään kenellekkään. Katsoin kelloa, 18:32. Hautajaiset ovat huomenna.

Päätin laittaa viestiä Lululle.
''Kai pääset huomenna?'' 
''Tottakai'' hän vastasi heti. Hyvä, en pystyisi siihen ilman häntä. Laitoin pyjamani päälle ja hiukseni nutturalle. Otin kaapista mustan mekon ja korkokengät ja laitoin ne odottamaan huomista. Avasin tietokoneen ja menin suoraan Skypeen. Lulu ilmestyi näytölleni.
''Miten menee?'' hän kysyi huolissaan.
''Hyvin'' sanoin purren huulta, enkä katsonut kameraan.
''Sä tiedät ettei sun tarvitse valehdella mulle'' hän sanoi hiljaa.
''Tiedän..'' kuiskasin.
''Carrie, tiedän että piilottelet tunteitasi ja tiedän, että sun on vaikeaa luottaa uusiin ihmisiin, mutta mä oon sun paras kaveri ja oon huolissani susta'' hän sanoi kyyneleet silmissä.
''Anteeksi. Ja tiedän ettei tää oo helppoa sullekkaan'' sanoin ääni murtuneena.
''Tiedän, että susta tuntuu kuin tulisi maailmanlop-'' hän kerkesi sanomaan, mutta keskeytin hänet.
''Pitää mennä. Mä-mä en voi puhua täs-tästä just nyt'' sanoin ääni täristen. Ennenkuin hän kerkesi vastaamaan, suljin läppärini. Hautasin kasvoni käsiini ja itkin.

Joku koputti ovelle ja pyyhin nopeasti kyyneleet.
''Niin?'' kysyin hieman hermona. Simon aukaisi ovea hiukan ja katsoi ovenraosta.
''Kaikki hyvin?'' hän kysyi huolestuneella äänellä.
''Joo'' sanoin.
''Jos tarvitset jotain niin pyydä'' hän sanoi ja sulki oven. Kun hän lähti, en antanut itseni enää itkeä, vaan avasin twitterin. Katsoin ilmotukseni. Kaikki oli jotain äitini tappamisesta. Sillä hetkellä jokin sisälläni napsahti.
Menin hakemaan laukkuni ja tulin sen kanssa takaisin sängylle. Kaivoin laukustani veitsen ja kyynelehdin muutaman kyyneleen. Vedin hihani ylös ja tein kaksi pientä viiltoa. Hätkähdin terää, lupasin etten tee tätä enää. Otin veitsen pois iholta ja katsoin verta. Laitoin veitsen nopeasti laukkuuni, niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.