Payzerin adoptoima OSA 28

NIALLIN NÄKÖKULMA

Heräsin joskus yhdentoista maissa. Tiesin Liamin ja Daniellen olevan poissa kolmeen asti, joten päätin tehdä minulle ja Adalle aamiaista. Ihoni nousi kananlihalle kun jalkani koskettivat kylmää lattiaa. Minulla oli vain bokserit päällä, sillä minulla ei ollut minkäänlaista pyjamaa mukanani. Kävelin hiljaisesti portaiden alapäähän, missä pieni karvapallo tuijotti minua. 
''Sä oot kai Tom!'' lirkutin ja laitoin käteni eteen ottaakseni hänet syliin. Mutta se sävähti ja juoksi pois. Säikky kaveri. Menin keittiöön ja aloin etsiä pannukakkujen aineksia. Keittiö oli suuri, joten siinä menisi aikaa...

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

10 minuutin jälkeen löysin kaikki ainekset ja sekoitin ne. Laitoin sen sitten uuniin, sillä en jaksanut tehdä yksittäisiä pannulla. Kaadoin kuppiin vettä ja menin terassille nauttimaan auringosta. Onneksi tämä paikka on puiden ympäröimä, sillä muuten joku voisi nähdä minut. Miten kaunis paikka.

ADAN NÄKÖKULMA

Heräsin, kun haistoin palaneen ruoan käryä. Nousin nopeasti sängystä. Mikä palaa? Juoksin alas keittiöön ja näin uunin käryävän. Otin liinan ja aloin huitoa savua pois tieltäni. Mutta se sai palohälyttimen soimaan.

NIALLIN NÄKÖKULMA

Nautin maisemasta kunnes piippaava ääni tuli jostakin- HITTO! PANNUKAKKU! Juoksin keittiöön ja näin Adan heiluvan siellä liinan kanssa. Huone oli täynnä savua. Huokaisin, mutta suuhuni pääsi savua, joten aloin yskimään. Juoksin Adan taakse, nappasin tämän lanteilta ja nostin hänet keittiön keskitason päälle. Sammutin uunin ja suihkutin vaahtosammuttimella uunia. Palohälytin ei lopettanut huutamista, joten nappasin lastan pöydältä ja annoin sen Adalle. Hän tarttui siihen ja alkoi lätkiä hälytintä. Sitten hälytin tippui lattialle ja hajosi pariin osaan.
''Rikoitko sä just-''
''Jep.'' hän sanoi keskeyttäen minut. Repesimme molemmat nauruun ja autoin hänet pois tasolta.
''Anteeksi, rakas.'' sanoin.

''Ei se haittaa. Se on söpöä, että yritit tehdä aamiaista.'' hän sanoi, tökkäsi paljasta rintaani ja hymyili.
''Kiitti.. Mun mielestä on supersöpöä, että tyttö saa lastalla palohälyttimen rikki.'' vitsailin.
''Kiitos!'' hän sanoi virnuillen.
''Mitäs jos veisin sut aamiaiselle jonnekkin, kun en osaa kokata sellaista ja tuhlasin teidän aineksia muutenkin? Ja melkein poltin teidän talon maan tasalle.'' kysyin. Hän naurahti ja nyökkäsi.
''Sun pitäis ehkä pukea jotain ylles.'' hän ehdotti.
Katsoin alas ja huomasin, että olin vain boksereillani. Katsoin häneen ja repesin nauruun.
''Niin sunkin.'' vinkkasin.
Hänkin katsoi alas ja huomasi olevansa vain alusvaatteillaan ja topilla. Hän katsoi sitten minuun ja punastui.
''Sori, että näit ton!'' hän huusi ja juoksi ylös portaita. 

Naurahdin ja seurasin häntä yläkertaan. Hän juoksi huoneeseensa ja minä menin vierashuoneeseen. Laitoin eiliset vaatteeni päälle ja menin Adan huoneen ovelle. Koputin sitä ja hän avasi sen.
''Moi.'' hymyilin ja menin istumaan hänen sängylleen.
''Moi.'' hän naurahti ja meni makaamaan sängyn reunalle. ''Mitä jos me vaan skipattais aamupala ja tilattais pitsaa? Ja katottais leffoja koko päivä?'' Ada mietti ääneen. Nousin ylös ja nyökkäsin.
''Kuulostaa hyvältä, mutta missä täällä on telkkari?'' kysyin. Ada virnisti nousten ylös ja painoin nappulaa kaukosäätimessä. Yhtäkkiä telkkari ilmestyi seinästä.
''Siistiä!'' huudahdin.
''Eikö? Liam ja Dani on pistäny paljon peliin mun huoneessa.'' Ada hymyili.
''Meen tilaa pitsaa ja tekee poppareita. Eli tuun kohta!'' Ada huudahti. Naurahdin ja painoin pääni tyynylle. Kuulin tekstiviestin äänen, mutta se ei ollut minun kännykkäni. Huomasin sitten Adan puhelimen yöpöydällä.
''Ada, sun puhelin!'' huusin. Nousin ylös ja nappasin sen viedäkseni sen Adalle. Mutten voinut vastustaa kiusausta katsoa viestiä.

''Et oo nähny vielä mihin pystyn. Lupaan, että tuun pian takaisin. Varo vaan, sä tiedät mitä voin tehdä kun olen vihainen. -Gary'' 
''Ainiin, enhän mä olis voinu soittaa pits-'' Ada lopetti lauseensa kun näki mitä olin tehnyt. Hän otti nopeasti kännykkänsä kädestäni ja luki viestin. Kyyneleet valtasivat hänen silmänsä ja hän kaatui sängylleen.
''Mikset kertonut mulle?'' kysyin. 
Tuntui loukatulta.
Eikö hän luota minuun?
Luuliko hän, että rakastaisin häntä vähemmän jos hän kertoisi?
Luulin, että hän rakastaisi ja luottaisi minuun..
''En halunnut sun huolestuvan. Luulin, että kun mä ja Harry nähtiin se siellä leffateatterissa hän ois lähtenyt... Mutta olin väärässä. Mä oon niin pahoillani, Niall.'' hän nyyhkytti. Katsoin hänen silmiinsä, vedin hänet rintaani vasten ja makasimme niin sängyllä. Pidin häntä käsissäni ja hän kietoi jalkansa omiini. 
''Mä lupaan, että suojelen sua häneltä.'' sanoin urheasti.
''Kiitos. Mä rakastan sua, Niall.'' hän sanoi halaten minua. Pussasin hänen otsaansa ja jatkoin hänen kanssaan makoilemista. Jos Gary tulee vielä Adan lähelle, vannon, että tapan hänet.

XDD oli pakko tehä tämmönen aamukohtaus aamulle. Kuten huomaatte, oon jo vähän hukassa tän ficin kanssa! Ei oikee oo äksönii mut yritän parhaani! :) Teidän vuoks mitä vaan ♥



Muutenkin tää blogi on vaa jotenki hajoomassa. 

Tai emmätiiä, täl ei mee samanlailla niinku ennen. Mut 

mä lupaan yrittää parhaani ja pitää tän vielä elossa! :) Että toivon todella, etten joudu lopettaa tätä koska tää on nii hauskaa, mut en mä aio jatkaa, jos.. Kyl te ymmärrätte! Mutta kiitos kaikille nyt tässä vaiheessa, vaikkei sit enää koskaan 'nähtäiskään'. ♥ 

Hajoomisella tarkotan katsojalukuja, kommentoijia ja tilastoja muutenkin.