Payzerin adoptoima OSA 25

ADAN NÄKÖKULMA

Heräsin aikaisin valmistautuakseni päivään. Viime yönä en nukkunut ollenkaan hyvin.. Näin taas painajaista Garystä. En pääse siitä ajatuksesta yli, että sen pelottavan auton ajaja ja tekstiviestin lähettäjä voisi olla Gary. Mutten minä sitä varmaksi voi tietää.
''Ada! Harry on täällä!'' Liam huusi. Katsoin vielä viimeisen kerran peilistä itseäni ja juoksin molemmat portaat alas. Minulla oli tänään päälläni Air Jordanit Niallilta ja snapback Harrylta. Ja sitten perus farkut ja t-paita.
''Moikka, äiti! Moikka, isä! Nähdään parin tunnin päästä! Rakastan teitä!'' huusin kun menin ulos ovesta.
''Moi, Ada. Ootko valmis?'' Harry hymyili nojatessaan autoaan vasten. Nyökkäsin ja menin hänen autoonsa. Hän hyppäsi myös autoon ja lähdimme ajamaan. Laitoin radion päälle ja sieltä kuului Karminin Acapella. Harry lauloi ja räppäsi biisin mukana. Harry osui kaikkiin korkeisiin nuotteihin täydellisesti, kun itsekin leikilläni yritin.
''Mä tiiän, että sä osaat! Kokeile edes!'' Harry sanoi. Vaikka ihmiset sanovatkin, että minulla on hyvä ääni, en haluaisi olla ammatiltani laulaja. Se on vain hauskaa mielestäni. Haluaisin mielummin omistaa jonkun kahvilan tai hotellin. Lauloin Harryn kanssa vielä muutaman laulun ja sitten olimmekin jo ostarilla. Menimme ostarin sisään ja suoraan elokuvateatterille.
''Mitä haluut mennä kattomaan?'' Harry kysyi ja veti lompakkonsa esiin, niinkuin minäkin tein. 
''Oikeesti aikuiset 2!'' sanoin kuin lapsi.
''Okei. Ja sä et maksa.'' Harry sanoi suoraan.
''Okei sitten.'' sanoin kohauttaen olkapäitäni ja kikatin hieman. Harry osti meille liput ja jotain syötävää ja juotavaa leffaan. Pääsimmekin jo pian saliin.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Kävelimme ulos salista nauraen leffalle, jonka juuri katsoimme.
''Oota tässä hetki, rakas. Mun pitää käydä vessassa.'' Harry sanoi.
''Pidä hauskaa.'' vitsailin ja menin istumaan penkille. Alueella ei näkynyt melkein yhtään ihmistä. Kuulin askeleita takaani ja oletin sen olevan Harry, joten nousin ylös. Kohtasin Garyn. Kiljahdin ja kompuroin muutaman askeleen taaksepäin, mutta hän tarttui kädestäni.
''Kukas se siinä? Pikku huoraniko?'' hän naurahti. En pystynyt pysäyttämään kyyneltäni, joka tippui silmäkulmastani.
''Huorani eivät itke!'' Gary tiuskaisi.
''Mitä helvettiä sä luulet tekeväs?!'' kuulin Harryn huutavan takaani. Harry veti Garyn irti minusta ja tuli seisomaan eteeni suojelevasti.
''Sun täytyy lähteä. Nyt.'' Harry tuhahti ja osoitti uloskäyntiä. ''Ja jos tuut takasin, mun täytyy sotkee poliisit tähän.'' Harry uhkasi kun Gary käveli hitaasti taaksepäin.
''Ihan sama. Oon aina sun painajaisissa, Ada.'' Gary nauroi ja käveli ulos. Aloin nyyhkyttää ja Harry kietoi vahvat kätensä ympärilleni.
''Ootko sä kunnossa? Satuttiko se sua?'' Harry panikoi.
''E-ei, mä oon kunnossa. Mä vaan säikähin.'' huokaisin.
''En usko, että se tulee takas enää ja jos tulee, en anna sen koskea suhun. Jos hän koskee, hän on kuollut.'' Harry sanoi vihaisesti.

Nyökkäsin ja Louis käveli sisään.
''Moi, Ada. Moi, Harry. Mennäänkö ostamaan se lahja?'' Louis hymyili. Teeskentelin hymyn ja nyökkäsin. Harry halasi minua vielä ja sanoimme heipat. Louis johdatti minut hissille ja menimme sisään.
''Mä puhuin jo Liamille ja Danille tästä lahjasta ja niille se oli okei.. Ajattelin, että se ois hyvä synttärilahja ja tuparilahja samalla..'' Louis tiedotti minulle ja aloin miettimään mikä se olisi. Hissi tuli perille ja astuimme eläinkaupan eteen.
''Ostatko sä mulle lemmikin?'' kysyin.
''Joo, oman kissanpennun!'' Louis hymyili ja johdatti minut kissanpentujen luo. Jalkani menivät melkein alta kun näin ne kaikki suloiset pennut. Muutama niistä tuli lasin viereen ja maukuivat, mutta yksi niistä kiinnitti katseeni. Se oli musta, jolla oli valkoinen läntti toisen silmän ympärillä ja se makasi käpertyneenä nurkassa.
''Toi! Mun täytyy saada toi! Jooko?'' kysyin Louisilta ja osoitin sitä kissaa. Louis nyökkäsi ja meni etsimään myyjää. Hetken päästä Louis palasi kauniin myyjän kanssa. Hänen nimilapussaan luki Kayla. Hänellä oli tummat pitkät hiukset ja näytti hieman vanhemmalta kuin minä. Tunsin heti itseni epävarmaksi hänen kauneutensa edessä. Näin Louisin silmistä, että hänenkin mielestään Kayla oli todella kaunis.

''Minkä pennun haluaisitte?'' Kayla kysyi ystävällisesti.
''Tuo musta tuolla reunassa.'' vastasin.
Kayla nyökkäsi ja meni ovesta sisään. Katsoin lasin läpi kun kaunis Kayla meni hakemaan tulevan kissanpentuni. Sitten hän tuli takaisin ja piti käsissään pientä karvapalleroa. Molempien hymyillessä hän ojensi minulle tuon suloisen karvapallon, johon rakastuin heti. Se oli niin lämmin ja pehmeä! Rakastin sitä jo nyt! Kayla antoi minulle kaikki mitä tarvitsisin sen kasvattamiseen ja menimme kassalle.
''Minkä nimen aiot antaa sille?'' hän kysyi. Mietin hetken ennenkuin vastasin.
''Tom.'' sanoin itsevarmasti. Kayla hymyili ja nyökkäsi.
''Täydellinen nimi sille. Kiitos käynnistä!'' hän vilkutti meille kun laitoin Tomin varovasti kantokoppaan. Louis sanoi Kaylalle jotain, mitä en kuullut ja lähdimme sitten Louisin kanssa kohti kotia uuden kissani kanssa.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Kiitin Louisia vielä kun menin sisälle taloomme Tomin ruokasäkkien kanssa. Laskin kantokopan hellästi lattialle ja avasin sen oven. Tom tuli ulos ja alkoi haistelemaan nurkkia. Hymyilin, kun se juoksi leikkimään. Menin pyykkihuoneeseen laittamaan Tomille hiekkalaatikkoa. Sydämeni tykytti vieläkin Garyn tapaamisesta, mutta yritin unohtaa sen nyt ja olla iloinen Tomista. Tom tuli juosten rappuset alas ja pyykkihuoneeseen. Otin hänet käsiini ja laskin hiekkalaatikolle, mutta se taisi hieman pelätä sitä, koska se juoksi sieltä heti pois. Huijasin häntä hieman ja sain sen takaisin hiekkalaatikolle. 
Menin ylös etsimään isää. Hän istui olohuoneessa katsomassa telkkaria. Hiivin hänen taakseen ja pelästytin hänet.
''Herrajumala! Sä se osaat pelästyttää ihmisiä.'' hän huudahti. Hymyilin viattomasti.
''No, haluutko mennä nyt sille pyöräilyretkelle?'' hän kysyi.
Hitto.

Kayla