IMAGINE #13

tää ois toiselle Annille! ♥

Harry kertoi olevansa studiolla vähän pidempään tänään ja olin tylsistymässä kuoliaaksi. Olin tehnyt kaiken, mitä keksin, jopa siivonnut. Päätin vihdoin lähteä kävelylle, raitis ilma tekisi hyvää. Katsoin alas ja potkin kiviä kun kävelin puistossa. Yhtäkkiä törmäsin johonkuhun.

''Anteeksi, mun ei ol-'' keskeytin lauseeni kun tajusin sen olevan Harry. Eikä hän ollut yksin.

''Harry?'' kysyin ihmeissäni. 

''Anni, mitä sä teet täällä?'' hän kysyi pitäen toisen tytön kädestä kiinni.

''Ahaa, hänen nimensä on siis studio ja oot pidempään pitelemässä hänen kättään?'' tiuskaisin.

Hän päästi heti toisen tytön kädestä irti ja katsoi maahan.

''Älä ees vaivaudu soittamaan mulle enää'' sanoin, käännyin ja olin lähtemässä kunnes hän tarttui ranteestani.

''Älä koske muhun, Harry!'' huusin ja ihmiset alkoivat tuijottaa.

''Hei, ihmiset tuijottaa, voidaanko mennä johonkin muualle?'' hän kysyi vieläkin pitäen ranteestani.

''Ainoa paikka minne sä oot nyt menossa on koti, pakkaat tavaras ja lähet'' sanoin vihaisena.

''Emmä lähe ennenkuin me puhutaan'' hän sanoi ja tiukensi otettaan ranteestani.

''Au, Harry, sä satutat mua!'' huudahdin, se todella sattui.

Hän irrotti heti otteensa ranteestani ja tartuin mahdollisuuteeni; juoksin, enkä välittänyt hänen huudoistaan.

Juoksin kunnes pääsin penkille jonkun kahvilan edessä. Istuin siihen ja itkin polviini. En huomannut, että alkoi tulla pimeää ja kylmä kunnes väristys kulki pitkin selkäpiitäni. Katsoin ylös ja näin, että yö oli saapunut. Kukaan ei kävellyt kaduilla. Olin yksin.

''Anni?'' kuulin jonkun huutavan. Hahmo lähestyi kohti minua ja tajusin sen olevan Harry. Silmäni suurenivat lautasen kokoisiksi ja nousin alkaen kävellä kohti kotia.

''Anni! Odota!'' Harry huusi. Tietenkin hän oli minua nopeampi, joten hän sai minut kiinni. 

''Älä juokse!'' hän tarttui taas ranteestani, mutta pääsin vetäytymään hänen otteestaan. 

''Kuka hitto se oli, Harry?'' huusin vihaisesti.

''Mun serkku!!'' hän karjaisi.

''Valehtelet!''

''Mä en oo ikinä valehdellu sulle''

''Oikeesti?'' kysyin ja aloin jo katumaan kaikkea sanomaani.

''Joo, Anni! Miks sun pitää aina keksiä kaikkea? Luulitko sä oikeesti, että mä petin sua?'' 

''Tottakai mä luulin, Harry! Ja oot väärässä, sä valehtelit mulle. Sanoit, että oot studiolla ja sitten mä nään sut jonkun tuntemattoman tytön kanssa. Kaiken lisäks te vielä piditte toisianne kädestä kiinni. Mitä sä odotat, että mä luulen?'' tiuskaisin.

''Anteeks. Sä oot oikeessa, mä-'' hän lopetti lauseen, kun näki suuren mustelman ranteessani.

''M-mikä toi on?'' hän kysyi ja tarttui kädestäni tutkien mustelmaa paremmin.

''Ei mikään, Harry'' sanoin ja yritin saada kättäni hänen omastaan pois.

''Teinkö mä ton?'' hän haukkoi henkeään.

''Sä et tarkottanu sitä, Harry'' yritin saada häntä paremmalle mielelle.

''Voi ei, rakas, anna anteeks'' hän sanoi vetäen minut halaukseen ja nyyhkytin hänen rintaansa vasten.

''Voidaanko jo mennä kotiin? Tää oli hirvein päivä ikinä'' sanoin. Hän nyökkäsi ja suuteli minua.